Muokattu 11.02.2022
Julkaisen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta koskevia sekä yleisemmin hyvinvointialueisiin liittyvistä aiheista kirjoituksia tässä osiossa.
Hyvinvointialueen muutoshankkeen seuranta
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa 01.01.2023. Seuraan hyvinvointialueen muutoshankkeen etenemistä sekä hyvinvointialueen että kunnan puolelta. Seurannan lähtökohtana on se, että hyvinvointialueen muutoshanke määrittää sisällön ja aikataulun. Kunta seuraa muutoshankkeen aikataulua ja toteuttaa saamansa tehtävät omalta osaltaan.
Hyvinvointialueen muutoshanketta koskevia kirjoituksiani löydät täältä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluva alue ja asukkaat
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu 10 kunnan alueesta ja asukkaista. Näitä kuntia ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hyvinvointialueen maa-alan pinta-ala on lähes 4250 neliökilometriä ja alueella asuu reilut 470 000 asukasta. Hyvinvointialueen asukasmäärä on reilu neljännes Uudenmaan asukkaista.
Hyvinvointialueen itsehallinto ja velvoite johtaa aluetta kokonaisuutena
Hyvinvointialue on oma hallinnollinen kokonaisuutensa, jolla on alueellaan itsehallinto. Aluevaltuusto, aluehallitus ja hyvinvointialuejohtaja johtavat hyvinvointialuetta kokonaisuutena sen kaikkien asukkaiden etujen mukaisesti. Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittava aluevaltuusto. Tämä velvoittaa aluevaltuutettuja toimimaan alueellisesti.
Hyvinvointialueen palvelut rakennetaan aluepohjaisesti
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointipalvelut rakennetaan aluepohjaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät on tähän asti järjestetty kuntapohjaisella mallilla. Aluepohjaiseen malliin siirtyminen asettaa aluevaltuutetuille velvoitteen laajentaa katsantoa kunnasta koko hyvinvointialueeseen.
Kirjoitukseni kunta- ja aluepohjaisista malleista löydät tältä sivulta.
Hyvinvointialueen perustaminen laaja muutoshanke tiukassa aikataulussa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perustamisen muutoshanke on laaja. Muutoshankkeen aikataulu on tiukka. Aluevaltuustolla on aikaa käytännössä noin 7 kuukautta käsitellä ja päättää toiminnan aloittamiseksi tarvittavat asiat. Tiukka aikataulu rajaa päätettävät asiat vain välttämättömiin. Tässä aikataulussa ei ole tilaa merkittäville toiminnan muutoksille hyvinvointialueen aloituksessa. Muutoshankkeen laajuus ja aikataulu edellyttävät valituilta aluevaltuutetuilta vahvaa sitoutumista.
Kirjoitukseni terveydenhuollon muutosesimerkeistä löydät tältä sivulta.
Hyvinvointialueen rakentamisen iso kuva
Isossa muutoshankkeessa on paljon yksityiskohtia ja paljon erilaisia asioita aluevaltuustolle käsiteltäväksi. Niiden alle helposti hukkuu muutoshankkeen iso kuva. Olen laatinut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentamiselle ison kuvan vaaliteemani ihminen edellä – rohkeasti uudistaen näkökulmasta. Hyvinvointialueen onnistunut rakentaminen edellyttää aluevaltuutetuilta rohkeutta ja päättäväisyyttä päättää tarvittavista toimista.
Löydät kirjoitukseni hyvinvointialueen rakentamisen isosta kuvasta tältä sivulta.
Hyvinvointialueen asuinympäristöt ovat erilaiset
Alueella asutaan tiiviistä kaupunkiympäristöstä haja-asutusalueen maalaismaisemaan. Hyvinvointialuetta tulee johtaa kokonaisuutena sen kaikkien asukkaiden etujen mukaisesti. Tämä asettaa aluevaltuutetuille velvoitteen ymmärtää erilaisia asuinalueita ja niiden tarpeita yhdenvertaisesti.
Kirjoitukseni asuinalueiden erilaisuudesta löydät tältä sivulta.
Hyvinvointialueen kuntien väestörakenne ja väestöennuste ovat erilaiset
Hyvinvointialue jakautuu väestön ikärakenteen osalta pääosin kahteen ryhmään. Jakava tekijä on 50+ -ikäisten suhteellinen osuus. Vastaavalla tavalla väestöennuste jakaa hyvinvointialueen kahteen ryhmään; väestömäärää kasvattaviin ja menettäviin alueisiin. Tämä asettaa aluevaltuutetuille velvoitteen ymmärtää erilaisia ikäryhmiä ja niiden tarpeita yhdenvertaisesti.
Kirjoitukseni väestörakenteen ja väestöennusteen erilaisuudesta löydät tältä sivulta.