Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen nykyinen väestörakenne antaa pohjan hyvinvointialueen palveluiden rakentamiselle. Väestöennuste avaa näkymän, miten hyvinvointipalveluiden asiakaskunta muuttuu ajassa.
Olen valinnut väestörakenteen kuvaamiseen kolme ikäryhmää, 0-18 -vuotiaat, 19-49 -vuotiaat sekä 50 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Kirjoituksen tiedot ovat koottu hyvinvointialueella olevia kuntia koskevista tilastoista.
Hyvinvointialueen väestö nyt
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa asui vuoden 2020 lopussa reilut 470 000 asukasta. Heistä 0-18 -ryhmään kuului melkein 110 000 asukasta eli vajaat 23% koko hyvinvointialueen asukkaista, 19-49 -ryhmään kuului reilut 190 000 asukasta eli noin 40% kaikista asukkaista sekä 50+ -ryhmään kuului reilut 175 000 asukasta eli lähes 37% kaikista asukkaista.
Väestön osalta hyvinvointialueella olevien kuntien välillä on väestön rakenteessa eroa edellä oleviin koko hyvinvointialueen väestöstä laskettuihin ikäryhmien osuuksiin. Espoossa 50+ -ryhmän osuus on koko hyvinvointialueen osuutta pienempi sekä 0-18 ja 19-49 -ryhmien osuudet suurempia. Tästä seuraa, että pääosassa hyvinvointialueen kunnista osuudet ovat Espoon vastakohta (50+ -ryhmä suurempi sekä 0-18 ja 19-49 -ryhmät pienempiä). Tästä poikkeuksena ovat Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, joissa 0-18 -ryhmä on hyvinvointialueen osuutta suurempi.
Hyvinvointialueen väestöennuste 2030
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väestöennuste vuodelle 2030 on reilut 510 000 asukasta eli kasvua vuodesta 2020 on lähes 38 000 asukasta, lähes 8%. Yli 3% kasvavia kuntia ennusteessa ovat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi. Yli 3% asukkaita menettäviä kuntia ennusteessa ovat Hanko, Inkoo, Karkkila Lohja ja Raasepori.
Ikäryhmien osuuksien välillä kasvu kohdistuu 50+ ryhmään, jonka osuus kasvaa ennusteessa lähes 2,5% ja 0-18 -ryhmän osuus laskee noin 2,3%.
Hyvinvointialueen väestöennuste 2040
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väestöennuste vuodelle 2040 on reilut 535 000 asukasta eli kasvua vuoden 2030 ennusteesta on lähes 24 000 asukasta, reilut 4,5%. Yli 3% vuoden 2030 ennusteesta kasvavia kuntia ovat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi. Yli 3% vuoden 2030 ennusteesta asukkaita menettäviä kuntia ovat Hanko ja Raasepori.
Ikäryhmien osuuksien välillä kasvu vuoden 2030 ennusteeseen nähden kohdistuu 50+ ryhmään, jonka osuus kasvaa yli 2,8% ja 0-18 -ryhmän osuus laskee noin 1%.
Hyvinvointialueen väestö 2040
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väestöennuste vuodelle 2040 on reilut 535 000 asukasta. Heistä 0-18 -ryhmään kuuluu vajaat 105 000 asukasta eli vajaat 20% koko hyvinvointialueen asukkaista, 19-49 -ryhmään kuuluu reilut 205 000 asukasta eli reilu 38% kaikista asukkaista sekä 50+ -ryhmään kuuluu reilut 225 000 asukasta eli reilut 42% kaikista asukkaista.
Asukasmäärien muutokset ikäryhmissä vuodesta 2020 vuoden 2040 ennusteeseen ovat 0-18 -ryhmässä laskua lähes 4 000 asukasta, 19-49 -ryhmässä kasvua yli 14 000 asukasta sekä 50+ -ryhmässä kasvua yli 51 000 asukasta. Hyvinvointialueen asukasmäärän muutos kaikkiaan vuodesta 2020 vuoden 2040 ennusteeseen on kasvua yli 61 000 asukasta.
Väestön osalta hyvinvointialueella olevien kuntien välillä väestön rakenteen erot pysyvät pääosin vuoden 2020 mukaisina. Espoossa 50+ -ryhmän osuus on hyvinvointialueen osuutta pienempi. Pääosassa hyvinvointialueen kunnista osuudet ovat Espoon vastakohta (50+ -ryhmä suurempi sekä 0-18 ja 19-49 -ryhmät pienempiä). Tästä poikkeuksena, Kauniaisissa ja Kirkkonummella 0-18 -ryhmä on hyvinvointialueen osuutta suurempi.
Hyvinvointialueen rakentamisen haasteena erilaisuus
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentamisen haasteena on väestörakenteen ja väestöennusteiden erilaisuus. Hyvinvointialue jakautuu väestön ikärakenteen osalta pääosin kahteen ryhmään. Jakava tekijä on ikäryhmän 50+ suhteellinen osuus. Vastaavalla tavalla väestöennuste jakaa hyvinvointialueen kahteen ryhmään; väestömäärää kasvattaviin ja menettäviin alueisiin.
Aluevaltuutettujen tehtävänä on johtaa hyvinvointialuetta kokonaisuutena sen kaikkien asukkaiden etujen mukaisesti. Vaativa tehtävä.