Asuinympäristöt Länsi-Uudellamaalla ovat erilaiset. Alueella asutaan tiiviistä kaupunkiympäristöstä haja-asutusalueen maalaismaisemaan. Eri asuinympäristöt on otettava huomioon, kun hyvinvointialueen palveluja rakennetaan. Tämä asettaa aluevaltuutetuille velvoitteen ymmärtää erilaisia asuinalueita ja niiden tarpeita yhdenvertaisesti.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa 01.01.2023, jonka vuoksi alueesta ei ole vielä aluekohtaisia tilastotietoja kootusti. Olen koonnut tähän kirjoitukseen hyvinvointialueen asuinympäristöistä näkökulmia käyttäen hyvinvointialueella olevista kunnista saatavia tilastotietoja.
Asukasmäärät hyvinvointialueella
Hyvinvointialueella asuu reilut 470 000 asukasta. Heistä pääosa, reilut 300 000 asukasta eli noin 64% kaikista hyvinvointialueen asukkaista, asuu Espoon ja Kauniaisten muodostamalla alueella. Vastaavasti Kirkkonummen ja Lohjan alueilla asuu yhteensä reilut 85 000 asukasta eli reilut 18% hyvinvointialueen asukkaista.
Hyvinvointialueen maa-ala
Hyvinvointialueen maa-ala on lähes 4250 neliökilometriä. Tästä melkein puolet, lähes 2090 neliökilometriä, muodostuu Lohjan ja Raaseporin maa-alasta. Tällä alueella asuu reilut 70 000 asukasta eli reilut 15% kaikista hyvinvointialueen asukkaista. Kauniaisten maa-ala on vastaavasti pienin, vajaa 6 neliökilometriä.
Väestöntiheys hyvinvointialueella
Väestöntiheys on suurin Kauniaisten alueella, reilut 1700 asukasta neliökilometrillä. Pienin väestöntiheys on Inkoon alueella, reilut 15 asukasta neliökilometrillä. Ero näiden kahden hyvinvointialueen ääripään välillä on yli 100 kertainen. Väestötiheys on omaa luokkaansa, selvästi muita alueita korkeampi, Espoon ja Kauniaisten alueilla. Viidellä hyvinvointialueen kunnista, Inkoolla, Karkkilalla, Lohjalla, Raaseporilla ja Siuntiolla, väestöntiheys on alle 50 asukasta neliökilometrillä.
Taajama-asumisen osuus hyvinvointialueella
Asukkaiden keskittymistä hyvinvointialueella kuvaa taajama-asumisen osuus. Koko hyvinvointialueen asukasmäärästä lähes 430 000 asuu taajamaksi määriteltävällä alueella, esimerkiksi kaupunkialueella tai kuntakeskuksessa. Taajama-alueiden ulkopuolella asuu reilut 40 000 eli alle 9% hyvinvointialueen asukkaista. Taajama-aste on yli 90% kolmella alueella, Espoossa, Hangossa ja Kauniaisissa. Taajama-aste on alle 50% kahdella alueella, Inkoossa ja Siuntiossa.
Hyvinvointialueen rakentamisen haasteena erilaisuus
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentamisen haasteena on asuinympäristöjen erilaisuus. Edellä esitellyt neljä ominaisuutta; asukasmäärä, maa-ala, väestöntiheys ja taajama-aste, riittävät jo osoittamaan alueelliset erot tulevalla hyvinvointialueella.
Aluevaltuutettujen tehtävänä on johtaa hyvinvointialuetta kokonaisuutena sen kaikkien asukkaiden etujen mukaisesti. Vaativa tehtävä.