Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa 01.01.2023. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle. Pelastustoimi on jo aikaisemmin järjestetty alueellisesti ja sekin siirtyy hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueen perustaminen on iso ja merkittävä muutoshanke. Kokonaisuuden ja vaikutusten hahmottaminen on vaativa tehtävä. Selvää on, että kaikki ei tule valmiiksi, kun hyvinvointialue aloittaa vajaan vuoden kuluttua. Työtä jää seuraavillekin vuosille ja tuleville valtuustoille 23.01.2022 valittavan aluevaltuuston jälkeen.
Muutoksen mittakaavan hahmottamiseksi olen poiminut pari esimerkkiä terveydenhuollosta.
HUS muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointiyhtymäksi
Nykyinen HUS-kuntayhtymä muuttuu hyvinvointiyhtymäksi, jonka omistajiksi tulevat Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Muutoksessa koko HUS-kuntayhtymän toiminta siirtyy sellaisenaan uuteen HUS-yhtymään. Palvelutuotanto ja työsuhteet jatkuvat entisellään. Muutoksen voi nähdä hallinnollisena, jossa omistajatahot vaihtuvat. Työtä tämäkin tulee teettämään. Eikä muutos pysähdy vain tähän omistajatahojen vaihdokseen. Siitä se vasta alkaa.
Nykyisin HUS on järjestäytynyt sairaanhoitoalueisiin. Näistä tulevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella toimii nyt kolme; Länsi-Uudenmaan -, Lohjan – ja HYKS:n sairaanhoitoalueet, joista HYKS ulottuu myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ulkopuolelle.
Sairaaloita tulevalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on neljä; Raaseporin -, Lohjan -, Espoon – ja Jorvin sairaalat. Käytännössä yksi sairaala kullakin sairaanhoitoalueella ja lisäksi Jorvi. HUS-kuntayhtymässä ja tulevassa HUS-yhtymässä sairaalapalveluita järjestetään myös hyvinvointialueen ulkopuolella, esimerkiksi vaativat erikoissairaanhoidot omissa yksiköissään tarvittavin välinein. Kuvassa hyvinvointialueella olevat neljä sairaalaa vihreillä pisteillä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen näkökulmasta nykyiset sairaalat sijaitsevat alueen asutusta seuraten. Toimipisteiden sijaintien sijaan ensimmäisiä uudistamisen kohteita tulisi olla esimerkiksi toimintojen ja lähipalveluiden järjestämiset vastaamaan hyvinvointialueiden tarpeita.
Perusteterveydenhuollon toiminta hyvinvointialueelle
Hyvinvointialueen perustaminen koskettaa myös perusterveydenhuoltoa. Tässä muutos on kaksi osainen; toiminta siirtyy hyvinvointialueelle mutta nykyiset toimitilat eivät siirry hyvinvointialueen omistukseen eli kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Hyvinvointialue vuokraa kunnilta toimitilat siirtymäajaksi 3+1 -mallilla. Siirtymäajan jälkeiset järjestelyt määräytyvät myöhemmin.
Kunnat ovat päättäneet nykyiset toimitilat ja niiden sijainnit. Alla olevassa kuvassa on esimerkinomaisesti merkitty nykyisiä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella olevia toimipisteitä punaisilla pisteillä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen näkökulmasta nykyiset perusterveydenhuollon toimitilat sijaitsevat alueen asutusta seuraten. Siirtymäaikana hyvinvointialueen käyttämät toimitilat määräytyvät tehtävien vuokrasopimusten mukaan. Täten toimitilojen sijaintien sijaan ensimmäisiä uudistamisen kohteita tulisi olla esimerkiksi palveluiden ja palkkojen yhtenäistäminen sekä uusien mahdollisuuksien, kuten digi- ja etäpalvelut, käyttöönotto koko alueella.
Hyvinvointialueen rakentamisen haasteena muutoshankkeen laajuus ja aikataulu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rakentamisen haasteena on muutoshankkeen laajuus ja aikataulu. Muutoshankkeen aikataulu on tiukka. Aluevaltuustolla on aikaa käytännössä noin 7 kuukautta käsitellä ja päättää toiminnan aloittamiseksi tarvittavat asiat. Tiukka aikataulu rajaa päätettävät asiat vain välttämättömiin. Tässä aikataulussa ei ole tilaa merkittäville toiminnan muutoksille hyvinvointialueen aloituksessa.
Muutoshankkeen laajuus ja aikataulu edellyttävät valituilta aluevaltuutetuilta vahvaa sitoutumista. Vaativa tehtävä.