60+1 ohjelma Siuntiolle

Julkaistu 28.2.2025 (päivitetty 11.3.2025)

Olen kirjoittanut 25.2.2025 Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana ehdotukseni paikallisyhdistyksen kunnallispolitiikan ohjelmaksi valtuustokaudelle 2025-2029 Siuntiossa. Ehdotus on samalla myös minun kuntavaalien 2025 vaaliohjelmani.

Vaaliohjelmani nimi on 60+1 ohjelma Siuntiolle. Ohjelma sisältää nimensä mukaisesti 60+1 asiaa, joita pidän tärkeänä edistää Siuntiossa. Ohjelma on myös yhteenveto neljästä vuodesta valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä tehtävässä muodostuneesta käsityksestä mitä ja miten Siuntiota tulee kehittää seuraavalla valtuustokaudella. Kohdat ovat ohjelmassa vapaamuotoisessa järjestyksessä.

1. Kunnan tehtävät ovat muuttuneet

Hyvinvointialueiden perustaminen ja työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirto muuttivat kuntaa oleellisesti ja peruuttamattomasti. Kunta on tänään erilainen kuin viime vaaleissa 2021. Lasten ja nuorten sivistyspalvelut, kuntalaisten hyvinvointi ja kunnan elinvoima ovat nykykunnan painopisteet.

Kunnan tehtävien muutos tarkoittaa myös muutosta kunnan toiminnassa. Mielestäni tulevan valtuustokauden kuntastrategia tulee määrittää siten, että nykykunnan toiminnan painopisteet ovat etusijalla strategiatyössä. Tuleva kunnanvaltuusto päättää muuttuneen kunnan kuntastrategiasta ja myös päättää mihin suuntaan kuntaa tullaan kehittämään. Suuntapäätös linjaa kunnan tulevaisuutta vuosiksi eteenpäin.

2. Olemme vastanneet muutoksiin konkreettisin toimin

Olemme käärineet Kokoomuksen valtuustoryhmässä hihamme vaalilupauksen mukaisesti ja vastanneet kunnan muutokseen käytännön toimin. Meidän aloitteesta kunnan organisaatiota ja johtamista on tällä valtuustokaudella monin tavoin merkittävästi muutettu. Tällä valtuustokaudella olemme luoneet pohjan, jolle Siuntion myönteinen tulevaisuus rakentuu.

Mielestäni muutosten keskellä on toimittava päättäväisesti sekä uskallettava tehdä valintoja ja tarvittavia muutoksia. Toimimattomuuden päässä odottaa kuntaliitos. Sitä en halua. Siuntion myönteinen tulevaisuus on toimintani tavoite. Uskallan toimia silloin, kun sitä tarvitaan.

3. Valmistaudutaan tuleviin haasteisiin ajoissa

Kuntia koskevat muutokset eivät pääty jo nähtyihin kahteen uudistukseen. Lisää vaikuttavia muutoksia on luvassa tulevallakin valtuustokaudella. Muutoksissa menestyvässä kunnassa ei menneeseen haikailulle ole sijaa. Sen sijaan valmistautuminen ajoissa on viisautta, josta palkitaan.

Tämän valtuustokauden alussa tiedossa oli kunnanjohtajan eläköityminen. Tämän mahdollisuuden halusimme valtuustoryhmässä hyödyntää ja valmistautua muutokseen ajoissa. Näin myös tehtiin. Tulevalla valtuustokaudella valtionosuusjärjestelmä uudistuu eikä sen vaikutuksia vielä tiedetä. Minulle tärkeää on, että kunta valmistautuu muutokseen ajoissa ja säilyttää kunnan taloudessa riittävän liikkumavaran.

4. Arjen sujuvuus on kunnankin asia

Kaikkien kuntalaisten arjen sujuvuus on kunnankin asia. Kuntapolitiikassa päätetään esimerkiksi päiväkodeista, kouluista, harrastuspaikoista, elin- ja asuinympäristöstä sekä kuntalaisten palveluista. Sujuva arki antaa kuntalaisille aikaa ja mahdollisuuksia elää itsensä näköistä elämää omassa kotikunnassa.

Sujuva arki on monen asian summa. Kunta voi toiminnallaan vaikuttaa moniin arjen sujuvuuteen vaikuttaviin asioihin. Pidän tärkeänä, että arjen sujuvuus on yksi päätöksenteon kriteereistä luottamustoimissa. Arjen sujuvuus mitataan poikkeustilanteissa. Minulle on tärkeää, että kunnan päätösten valmistelussa huomioidaan myös mahdolliset poikkeustilanteet.

5. Kuntalaisia kuunnellaan aktiivisesti

Tämän valtuustokauden alussa ei ollut tavatonta, että virallisen soittoajan aikana kunnan antamaan palvelunumeroon soitettuun puheluun ei vastattu ollenkaan tai sähköpostilla lähetettyyn asiaan ei vaan saatu mitään vastausta. Sosiaalisessa mediassa käytiin keskustelua kunnan asioista monesti toisen käden tietojen pohjalta.

Avoin ja sujuva vuoropuhelu kunnan ja kuntalaisten välillä on minulle tärkeää. Esimerkiksi kiireellisestä kunnossapitotarpeesta tulee nopeasti tieto kuntaan kuntalaisten ilmoittamana. Pidän tärkeänä, että kuntalaisia kuunnellaan aktiivisesti. Minun aloitteesta kunnassa on otettu käyttöön yksi palautekanava, jossa myös kuntalaisten palautteeseen vastaamista seurataan ja saaduista palautteista myös raportoidaan julkisesti. Minun tavoitteena on, että kuntalaisilta saadut palautteet myös ohjaavat kunnan toimintaa. Tämän lisäksi myös itse seuraan eri kanavia mitkä asiat kulloinkin puhuttelevat kuntalaisia.

6. Otamme huomioon saadun palautteen

Kuntalaiskyselyn vastausten yleiskuva oli neutraali, vastausten enemmistön ollessa nykytilaan lievästi myönteisiä tai kielteisiä. Joukossa oli vähän selvästi myönteisiä vastauksia. Joukossa oli myös selvästi kriittisiä vastauksia. Yhteenlaskettuna kuntaa suosittelevia vastaajia oli lievä vähemmistö.

Pidän tärkeänä, että kuntalaiskyselyjen vastaukset myös vaikuttavat kunnan toimintaan. Kyselyiden vastauksissa on kaksi puolta; yleiskuva kysymysten tilanteesta sekä yksittäisten kysymysten ja vastausten mielipiteet. Minulle on tärkeää, että yleiskuvan lisäksi myös yksittäiset mielipiteet huomioidaan, kriittisetkin.

7. Kuntalaisten tiedonsaantia parannetaan

Tämän valtuustokauden alussa kunnan verkkosivut olivat jääneet ajastaan ja niiden tietosisältö oli kuntalaisten tarpeisiin nähden vaatimatonta. Kunnan viestintäkanavana kuntalaisille toimi lähinnä postilaatikkoon jaettu kirje. Tämän halusimme valtuustoryhmässä muuttaa ja tästä olen toistuvasti puhunut. Tänään kuntalaisten tiedonsaannin tilanne on aivan toinen.

Avoin ja kattava kuntalaisten tiedonsaanti on minulle tärkeää. Tästä hyötyvät kaikki. Tieto löytyy sitä tarvitsevalle helposti, moni tiedonsaamiseksi tehty yhteydenotto jää tarpeettomaksi ja keskustelua herättäviltä huhuilta katkeavat siivet. Kuntaa kehittävän vuoropuhelun aikaansaamiseksi tarvitaan ajantasaista tietoa, jotta kuntalaisilla on aidot mahdollisuudet vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

8. Julkisen käyttöomaisuuden kunnossapitoa parannetaan

Julkisen käyttöomaisuuden kunnossapidossa on korjausvelkaa sekä parannettavaa Siuntiossa. Tästä asiasta ovat myös kuntalaiset antaneet palautetta eri muodoissa, myös viimeisimmässä kuntalaiskyselyssä. Tilannetta on lähdetty korjaamaan ja ensimmäisiä tuloksia on myös saatu, joskin tehtävää on vielä jäljellä.

Monesti jopa pienetkin näkyvät kunnossapidon asiat kiinnittävät helposti kuntalaisen huomion. Kun niiden korjaus ottaa aikaa, niin herää tunne välinpitämättömyydestä yhteistä omaisuutta kohtaan. Se puolestaan omiaan madaltaa kynnystä ja lisää turvattomuuden tunnetta. Tätä kehitystä en halua. Mielestäni julkisen omaisuuden kunnossapitoa tulee parantaa.

9. Investoinnit valitaan ja suunnitellaan huolellisemmin

Kunnan talousarviossa on osoitettu merkittävä määrä rahaa vuosittaisen investointiohjelman toteuttamiseen. Monta vuotta meni niin, että keskimäärin likimain yksi kolmasosa eli noin miljoonan euron verran jäi suunnitelluista toimista vuosittain tekemättä. Tähän on puututtu ja korjaavat toimet on aloitettu.

Minulle tärkeää on, että investoinnit valitaan ja suunnitellaan nykyistä huolellisemmin. Investointiohjelma, jota ei pystytä toteuttamaan luvatusti, antaa katteettoman lupauksen kuntalaisille. Käytettävissä olevat resurssit ja rahat tulee kohdentaa realistisesti toteutuskelpoisiin hankkeisiin. Pidän tärkeänä, että suunnitelmallisuutta lisätään ja toimet jaksotetaan eri vuosille toimenpideohjelmien avulla.

10. Investoinnit tehdään suunnitellusti valmiiksi

Tämän valtuustokauden alussa ei ollut tavatonta, että jo aloitettuun investointiin pyydettiin kunnanvaltuustolta merkittävä määrä lisää rahaa kesken hankkeen. Totta on, että hankkeet tuppaavat tarkentumaan ja sen mukaan myös kulut muuttuvat tekemisen aikana. Poikkeama suunnitelman ja todellisen tarpeen välillä on vaan ollut näissä hankkeissa liian suuri.

Pidän tärkeänä, että päätetyt investointihankkeet tehdään suunnitellusti valmiiksi. Hankkeiden hallintaa on parannettu ohjelmistoilla ja investointiprosessin käyttöönotolla. Kustannusarviot ovat tarkentuneet ja nyt useampi hanke on toteutunut suunnitellusti aikataulussaan. Minulle tärkeää on, että suunnitelmat ja todellinen toteutus ovat lähempänä toisiaan. Silloin kunnassa voidaan tehdä enemmän ja paremmin.

11. Investoinneista tulee viestiä avoimesti ja kattavasti kuntalaisille

Tämän valtuustokauden alussa ei ollut tavatonta, että investointihankkeesta päätettiin talousarviossa yhden muutaman sanan ympäripyöreän lauseen kuvauksen perusteella.

Investoinnit koskettavat ja kiinnostavat kuntalaisia. Mielestäni niistä pitää avoimesti ja kattavasti viestiä kuntalaisille; mitä tehdään, miksi tehdään, mitä saadaan, mitä maksaa, milloin on valmista ja kuka vastaa tekemisestä. Viestintää on parannettu ja sitä tulee edelleen parantaa. Mielestäni investointiohjelma tulee julkaista kunnan verkkosivuilla, jossa hankkeiden kuvauksista löytyy vastaukset edellä oleviin kysymyksiin.

12. Pienet parannushankkeet ovat kuntalaisille tärkeitä

Talousarviosta päätettäessä kunnanvaltuustossa eniten äänestetään pienistä, esimerkiksi alle 50 000 euron parannushankkeista. Nämä hankkeet ovat usein kuntalaisille näkyviä ja siten valtuutetuille tärkeitä hankkeita. Tällä valtuustokaudella on useampi investointiohjelmassa pitkään vuoroaan odottanut hanke valmistunut.

Investointiohjelmassa on kaksi puolta. Hankkeet, jotka on tarkoitus tehdä valmiiksi asti seuraavana vuotena sekä hankkeet, jotka jatkuvat usean vuoden tai alkavat suunnittelukaudella vasta seuraavien vuosien aikana. Hankkeet saattavat olla pitkäänkin mukana investointiohjelman suunnittelukaudella, mutta eivät tule seuraavana vuotena toteutukseen. Hankkeen valmistumista odottavalle kuntalaiselle toistuva siirto eteenpäin turhauttaa. Pidän tärkeänä, että investointiohjelmaan otettu hanke toteutetaan suunnittelukauden aikana.

13. Olemassa oleva tieto hyötykäyttöön

Nykypäivänä kunta kerää merkittävän määrän tietoa erilaisiin tietovarantoihin eri tasojen julkisen hallinnon käyttöön. Yksittäisiä tietoja, tilastoja ja raportteja on paljon saatavilla, myös julkisesti. Näiden avulla kunnan päätöksenteon voi perustaa ajantasaiseen tietoon. Tekoäly on väline jalostaa tiedot päätöksenteossa käytettävään muotoon.

Tiedolla johtamisen parantaminen on pitkään ollut tavoitteena myös julkisessa hallinnossa. Tekoälyn kehittyminen on avannut uusia mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiseen. Pidän tärkeänä, että kunnassa olemassa olevaa tietoa hyödynnetään ja tekoälyä käytetään päätöksenteon tukena.

14. Sähköinen asiointi ensisijaiseksi

Kuntalaiskyselyn vastaukset osoittavat, että kuntalaisten enemmistön on jo tottunut arjessaan sähköisiin asiointiympäristöihin. Edellytykset sähköisen asioinnin ensisijaisuuteen on siis jo olemassa kunnassa. Yleisesti tiedossa ovat sähköisen asioinnin hyödyt kunnalle ja kuntalaisille.

Mielestäni tulevalla valtuustokaudella on luontevaa selvittää asiointitapahtumat, joissa kuntalainen ei vielä voi asioida sähköisesti ja laatia niille suunnitelma sähköisen asioinnin mahdollistamiseksi. Samalla mielestäni on tärkeää varmistaa, että mahdollisuus perinteiseen asiointiin säilyy niille kuntalaisille, joille sähköinen asiointi ei ole mahdollista.

15. Henkilöstöstä kunnan vahvuus

Siuntion kunnan henkilöstömäärä on reilut 200 henkilötyövuotta, joista yli neljä viidestä toimii sivistysosastolla. Henkilöstöstä eläköityy yli joka kuudes viiden vuoden kuluessa. Monen työntekijän vastuualue on merkittävän laaja isomman kunnan kollegaan nähden. Kunnan hyvän henkilöstöpolitiikan merkitys korostuu.

Pidän tärkeänä, että kunta panostaa henkilöstönsä pitovoimaan ja että kunnalla on vetovoimaa uusien työntekijöiden palkkaamiseen avoinna oleviin tehtäviin. Pienen kunnan vahvuuksia on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pitkittyneitä avoinna olevia tehtäviä tulee pyrkiä välttämään.

16. Kuntalaisten tarpeiden mukainen lähiterveysasema

Kuntalaisilla on hyvinvointialueen lähipalveluista ihan aiheesta huolta Siuntiossa. Hyvinvointialue on lopettanut monia toimintoja Siuntiossa ja kunnan laatimat sote-keskuksen suunnitelmat ovat neuvotteluissa hyvinvointialueen kanssa kariutuneet. Keskustelut lähiterveysasemasta ovat alkamassa hyvinvointialueen kanssa.

Pidän tärkeänä, että tuleviin neuvotteluihin lähiterveysasemasta lähdetään kunnan puolelta realistiselta pohjalta tavoitteena varmistaa kuntalaisten tarpeiden mukaisen lähiterveysaseman rakentaminen Siuntioon mahdollisimman nopealla aikataululla. Kunnalla tulee olla valmiutta sovittaa hyvinvointialueen tarpeita lähiterveysaseman osalta kuntakeskuksen suunnittelussa.

17. Vastuullinen talous tuo pienemmät verot ja maksut

Siuntion kunnan tuloveroprosentti on Länsi-Uudenmaan 4. korkein. Korkea veroprosentti on tutkimuksen mukaan verratuista kunnan vetovoimatekijöistä heikoin eli vähentää kunnan kiinnostavuutta eniten. Varaa veroprosentin korotukseen ei käytännössä ole, kun taas vaikuttavia keinoja veroprosentin laskuun tarvitaan.

Tällä valtuustokaudella veroprosenttia ei ole tarvittu nostaa. Kunnan talous on toteutunut kunnan oman toiminnan osalta suunnitellusti talousarviota seuraten. Pidän tärkeänä, että vastuullista talouden suunnittelua jatketaan myös tulevalla valtuustokaudella tavoitteena laskea portaittain kunnan tuloveroprosenttia nykyisestä.

18. Vahvistetaan kunnan tulopohjaa

Kunnan menoista rahoitetaan vain reilut 13 % toimintatuotoilla, kun loput liki 87 % rahoituksesta on lähinnä verotuloja, valtionosuuksia ja lainaa. Kunnan riippuvuus ulkoisista tuloista on liian korkea ja tuo osaltaan epävarmuutta taloudenpitoon. Kunnan tulopohjan vahvistamisen tarve on ilmeinen.

Mielestäni tarve kunnan tulopohjan vahvistamiselle kasvaa entisestään tulevalla valtuustokaudella. Kuntakentässä kehityksen suuntana näyttää olevan kunnan oman elinvoiman nykyistä merkittävämpi asema kunnan talouden määrittäjänä. Kun kunnalla on elinvoiman kautta saatuja tuloja, niin niistä tulevaisuudessa suurempi osa jää myös kunnan käytettäväksi. Mielestäni tähän tulee pyrkiä myös Siuntiossa.

19. Lisätään kuntatalouden läpinäkyvyyttä

Kunnan talouden yleistila on nähtävissä vakiomuotoisena talousarviossa, tilinpäätöksessä, osavuosikatsauksissa ja talouden kuukausiseurannassa. Kuntataloudessa on myös tuloja ja menoja sekä niiden välisiä taseita, joiden näkyvyyttä on mahdollista nykyisestä parantaa. Kuntatalouden läpinäkyvyys lisää tietoisuutta talouteen vaikuttavista tekijöistä ja parantaa kunnan päätöksentekoa.

Kunnan tulot ja menot likimain puolittuivat hyvinvointialueen perustamisen yhteydessä. Samalla puolittui kunnan talouden liikkumavara ja kaksinkertaistui sopeutustarpeeseen vastaamisen vaikeus. Muutos tarkoittaa tarvetta tietää kunnan taloustilanteesta nykyistä tarkemmin ja talouden muutoksista nykyistä aikaisemmin. Pidän tärkeänä, että kuntatalouden läpinäkyvyyttä lisätään tulevalla valtuustokaudella.

20. Varaudutaan talouden muutoksiin

Tällä valtuustokaudella on kohdattu monia kuntatalouteen vaikuttavia tapahtumia, kuten pandemia, korkojen nousu, kustannusten nousu sekä tulojen ja menojen siirrot järjestämisvastuun muutoksissa. Tiedossa on myös valtionosuuksien uudistus ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta. Kuntatalouden ennustettavuus on tavallista heikompaa.

Kunnan talousarvion suunnittelussa on noudatettu varovaisuusperiaatetta, jossa talousarvio on mitoitettu noin miljoona euroa tuloennusteita pienemmäksi. Hyvinvointialueen perustamisen jälkeen varautumisen puskuri on pienentynyt. Kunnan talous on aikaisempaa merkittävästi herkempi ulkoisille muutoksille. Pidän tärkeänä, että nykyisen ennustettavuuden aikana talousarviossa varaudutaan talouden mahdollisiin muutoksiin.

21. Arjen turvallisuus

Turvallisuuteen liittyvät asiat ovat nousseet monesta syystä kuntalaisten mieleen. Tässä ajassa kuntalaisten arjen turvallisuus on arvossaan, kuten kotona, koulussa, työpaikalla, harrastuksissa ja liikkuessa arjen askareissa. Kunnalla on merkittävä rooli kuntalaisten arjen turvallisuuden tuottajana.

Kuntalainen kokee turvallisuuden tunteen omista lähtökohdistaan. Pidän tärkeänä, että kunta osaltaan huolehtii kokonaisturvallisuudesta sekä huomioi turvallisuuden kaikessa toiminnassaan. Kuntalaiselle arjen turvallisuus on läsnä koko ajan, joka paikassa. Pidän tärkeänä, että arjen turvallisuuden kehittämisessä huomioidaan kuntalaisten erilaiset lähtökohdat.

22. Varautumisesta turvallisuutta

Varautuminen ja ennakointi ovat osa turvallisuuden rakentamista. Päivitetyt ja harjoitellut valmiussuunnitelmat, testatut varajärjestelmät, toimivat ja ajan tasalla olevat tilojen turvallisuusjärjestelyt, tietojärjestelmien tietoturvallisuus sekä valmiit viestintä- ja johtamissuunnitelmat ovat esimerkkejä kunnan varautumisesta.

Siuntiossa on päivitetty valmiussuunnitelma. Työpajoissa yhdeksi kehittämiskohteeksi tunnistettiin viestintä kuntalaisille erilaisissa tilanteissa. Aina ei voi olettaa, että nykyiset viestinnän kanavat ja välineet olisivat poikkeustilanteessa käytettävissä. Pidän tärkeänä, että tunnistettuihin kehittämiskohteisiin vastataan ja että kuntalaisia kannustetaan järjestämään oma varautuminen suositusten mukaisesti.

23. Laaditaan kunnan toimintaa ohjaava näkymä tulevaisuudesta

Kun ilmassa on epävarmuutta tulevasta, on viisasta varautua erilaisiin mahdollisuuksiin minne kehitys voi kunnan johtaa. Kunnan tulevaisuudesta laadittu näkymä tai vaihtoehtoiset näkymät auttavat kuntastrategian laadinnassa, toiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden määrittämisessä. Vaihtoehtoihin varautuminen antaa paremmat keinot kunnan vastata eteen tuleviin kysymyksiin.

Tuleva valtuustokausi alkaa tavallisesta poikkeavassa tilanteessa. Varmuutta ei ole ulkoisten tekijöiden kehittymisestä ja mahdollisista heijastuksista. Toisaalta kunta on tällä valtuustokaudella muuttanut omia rakenteita ja hallintosääntöä, henkilöstöä on vaihtunut kunnan johtoryhmässä ja uudet luottamushenkilöt aloittavat pian tehtävissään. Pidän tärkeänä, että valtuustokauden alkuun panostetaan tavallista enemmän. Yhdessä laadittu ja kattavasti keskusteltu kunnan toimintaa ohjaava näkymä kunnan tulevaisuudesta on mielestäni tarpeellinen.

24. Asukasmäärän kasvusta elinvoimaa

Kunnan asukasmäärä vaikuttaa suoraan kunnan elinvoimaan ja siten kuntalaisille tarjolla oleviin yksityisiin palveluihin kuntakeskuksessa, kuten kauppojen lukumäärään. Siuntion tavoitteena on asukasmäärän kasvattaminen koko kunnassa ja kuntakeskuksessa. Väestöennusteet osoittavat Siuntion asukasmäärän kasvua 2040-luvulle saakka.

Tällä valtuustokaudella kuntastrategia perustui asukasmäärän kasvuun. Näin voi olla myös tulevan kunnanvaltuuston laatimassa kuntastrategiassa. Minulle tärkeää on, että kuntastrategiassa asetetun asukasmäärän kasvutavoitteen lisäksi määritetään myös keinot, joilla kasvutavoite voidaan saavuttaa. Mielestäni pelkkä numeerinen kunnan asukasmäärän luku kuntastrategian tavoitteena ei ole riittävä, tarvitaan myös keinot.

25. Elinvoimaa rakennetaan kunnan vahvuuksilla

Elinvoima on nykykunnan toiminnan moottori. Kunnan elinvoimaan vaikuttavat monet tekijät, kuten asukkaat, yritykset ja järjestöt. Elinvoimaa rakennetaan kunnan omista vahvuuksista ponnistaen.

Luonto on yksi Siuntion vahvuuksista. Näin se on monessa muussakin kunnassa Suomessa. Pidän tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella panostetaan kunnan vahvuuksien tunnistamiseen, niiden vahvistamiseen sekä niiden hyödyntämiseen kunnan elinvoiman rakentamisessa.

26. Kuntalaisten työllisyys kunnankin vastuulla

Työllisyyspalveluiden järjestäminen siirtyi kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen. Siuntio on osa yhteistä työllisyysaluetta Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, jossa isäntäkuntana toimii Kirkkonummi. Muutoksessa kuntalaisten työllisyyspalvelut tulivat saataville kuntakeskukseen kunnantalon toimipisteeseen.

Siuntiossa työttömyysaste on ollut pitkään koko maan tasoa alempi. Työttömyysaste on kylläkin seurannut koko maan kehitystä pysytellen sitä alemmalla tasolla. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirto kuntiin edellyttää, että kunta huomioi työllisyysasiat aikaisempaa enemmän toiminnassaan. Minulle tärkeää on, että työllisyyspalveluiden muutos vaikuttaa myönteisesti palveluita käyttävien tilanteeseen sekä paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin.

27. Paikalliset yrittäjät huomioidaan paremmin

Paikalliset yrittäjät vaikuttavat suoraan kunnan elinvoimaan sekä tarjoavat tuotteitansa ja palveluitansa kuntalaisten hankittaviksi. Kunta tekee merkittävässä määrin erilaisia hankintoja. Kunnalla on myös mahdollisuus selvittää paikallisten yrittäjien tarjontaa hankintojensa valmistelussa.

Lainsäädäntö määrittää kunnan hankintojen menettelytavat. Markkinakartoitus ja markkinavuoropuhelu mahdollistavat hankintaa valmistelevan tahon selvittää markkinoiden tarjontaa hankinnan kohteena olevassa asiassa. Pidän tärkeänä, että paikalliset yrittäjät huomioidaan, kun markkinoiden tarjontaa selvitetään.

28. Yritykset tuovat työtä ja elinvoimaa kuntaan

Yrittäjän ja yrittämisen roolia kunnan elinvoiman kasvattajana ei voi kylliksi korostaa. Yrittäminen kasvattaa monin eri tavoin kunnan verotuloja ja näin mahdollistaa kunnallisten palvelujen tarjonnan kirjon. Siuntion kunta on Novago-yhteistyön päättymisen jälkeen panostanut yrityspalveluihin ja kunnassa on aloittanut työnsä oma yritysneuvoja.

Kunnan oma yritysneuvoja mahdollistaa aikaisempaa paremmin paikallisten yrittäjien ja yritysten huomioimisen kunnan toiminnassa. Minulle tärkeää on, että yritysneuvonta palvelee paikallisia yrittäjiä, vahvistaa osaltaan yrittäjien toimintaedellytyksiä kunnassa sekä johtaa työpaikkojen kasvuun kunnassa.

29. Elinvoima vahvistuu yritysten investoinneista

Yksityiset yrittäjät ovat viime vuosina investoineet useita miljoonia omiin yrityksiinsä Siuntiossa ja tulevista miljoonaluokan lisäinvestoinneista on myös tehty päätöksiä. Pitkä investointilama Siuntiossa on kääntynyt merkittäviksi panostuksiksi. Kunnan elinvoima vahvistuu yksityisten yritysten investoinneilla.

Yksityisten yrittäjien tekemien investointien mittaluokka on poikkeuksellinen Siuntiossa. Pidän tärkeänä, että myönteinen kehitys saanee jatkoa kunnan panostuksista yrittämisen edellytyksiin, kuten Kelan yritysalueen suunnittelusta ja sen toteuttamisesta.

30. Osaava ja luova varhaiskasvatus

Siuntion varhaiskasvatuksessa pätevyys on keskivertoa korkeampi. Siuntiossa huoltajat olivat kyselyssä erittäin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen palvelun laatuun. Varhaiskasvatuksessa tehdään osaavaa ja luovaa kasvatustyötä usein myös hankerahoituksella, kuten digileikkejä kehittäneessä hankkeessa.

Siuntio on panostanut lapsiin, nuoriin ja perheisiin sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön pitovoimaan. Pidän tärkeänä, että varhaiskasvatukseen panostetaan myös tulevalla valtuustokaudella. Minulle tärkeää on säilyttää osaava ja luova henkilöstö sekä varmistaa varhaiskasvatuksen hankerahoitusten omavastuut kunnan talousarviossa.

31. Yhdenvertainen varhaiskasvatus

Siuntio on kaksikielinen kunta ja väestöennusteissa kasvaa myös muun kielisten osuus. Kaksivuotinen esiopetuksen kokeilu muutti tilatarpeita aikaisemmin suunnitellusta. Tehdyt selvitykset osoittavat, että varhaiskasvatuksen tilojen järjestämiselle on tarvetta Siuntiossa.

Kunnan kaksikielisyys edellyttää kieliryhmästä riippumatonta yhdenvertaista varhaiskasvatusta. Nykyaikaa on, että varhaiskasvatuksen rakennukset ja tilat ovat varantoja, joita kohdennetaan kulloisenkin tilanteen mukaan tarveperusteisesti kieliryhmästä riippumatta. Minulle tärkeää on, että kaikille kunnan varhaiskasvatuksessa oleville lapsille on yhtenevät tilat ja palvelut. Pidän tärkeänä, että ennen uudisrakentamista selvitetään ensin kunnassa olevien tyhjien tilojen käyttömahdollisuudet ja että mahdolliset uudet tilat rakennetaan tarveperusteisesti kohdennettaviksi.

32. Leikkiin innostavat leikkipuistot

Tämän valtuustokauden alussa kunnan leikkipuistojen kunnossapidossa oli merkittäviä puutteita. Tilanteen korjaamiseksi esitin etenemistä kolmessa vaiheessa; selvittämistä, suunnittelua ja korjauksia. Näin kunnassa toimittiin ja leikkipuistot saatiin parannettua käytettäviksi.

Tehdyssä selvityksessä leikkipaikat jaettiin kolmeen ryhmään; keskusleikkipuisto, alueleikkipuisto ja lähileikkipaikka. Selvityksessä määritettiin myös kunkin ryhmän varustelutaso. Keskusleikkipuisto on suunnitteluvaiheessa. Pidän tärkeänä, että keskusleikkipuisto vastaa varustelultaan naapurikuntien verrokkipuistoja. Minulle tärkeää on myös selvityksen mukaisesti alueleikkipuistojen varustelutason parantaminen nykyisestä.

33. Terveellinen ja turvallinen koulu

Sivistyskampus on merkittävin ja kustannuksiltaan suurin investointi kunnassa. Terveelliset ja ajanmukaiset tilat antavat hyvät lähtökohdat kahden koulun yhteisölliselle toimimiselle yhteisissä tiloissa kuntakeskuksessa. Sivistyskampuksessa on monipuoliset opetustilat ja monia tiloja voi myös vuokrata harrastustoimintaan koulupäivän ulkopuolella. Turvalliselle ja oppimiseen kannustavalle koulupäivälle on luotu hyvät puitteet.

Aikaisempaa verrattuna kooltaan ja oppilasmäärältään isompi koulurakennus toi omat piirteensä koululaisten arkeen. Uusien tilojen täysimääräinen hyödyntäminen on ottanut oman aikansa. Pidän tärkeänä, että oppimisympäristö pysyy terveellisenä ja turvallisena myös jatkossa ja että mahdolliseen häiriökäyttäytymiseen, kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön puututaan asianmukaisesti ja ennakoivasti.

34. Oppimiseen ja kasvuun keskittyvä koulu

Oppimistulokset ovat mittauksissa laskeneet viime vuosina Suomessa. Monet tekijät vaikuttavat lasten mahdollisuuksiin keskittyä opetukseen oppitunnin aikana. Opettajilla on monia tehtäviä varsinaisen lasten opetuksen lisäksi.

Mielestäni koulun tavoite ei ole lasten tasapäistäminen, vaan valmiuksien antaminen. Opetuksen pitää olla monipuolista, opettajien pitää voida keskittyä opettamistehtävään ja oppilaiden oppimiseen. Oppitunnit eivät saa kulua eri häiriötekijöiden jahtaamiseen. Lapsille tulee myös tarjota laadukasta aamu- ja iltapäivätoimintaa.

35. Huomioidaan nuoret aikuiset nykyistä paremmin

Siuntiossa ei ole lukiota eikä toisen asteen ammattikoulua. Ruotsinkielinen yläkoulu on järjestetty kunnan ulkopuolella yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Merkittävä osa nuorten aikuisten arjesta on kunnan ulkopuolella. Nuoret aikuiset myös muuttavat kunnasta koulunsa paikkakunnalle.

Mielestäni nuorten aikuisten arki tulee huomioida nykyistä paremmin kunnan toiminnassa. Nuoret aikuiset ovat toivoneet esimerkiksi parempaa joukkoliikenteen tarjontaa arkipäivien illan ja viikonlopun liikkumiseen kunnan ulkopuolelle. Pidän tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella selvitetään nuorten aikuisten tarpeita ja niihin vastataan.

36. Hyvinvointi ja terveys kunnankin vastuulla

Hyvinvointialueen perustamisessa sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueen järjestettäväksi. Kunnalle jäi tehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Kuntalaisten kannalta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nykykunnan keskeisiä tehtäviä.

Yhteistyö ja vastuunjako kunnan ja hyvinvointialueen välillä hakee vielä muotojaan. Monessa kunnassa on kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä varten tehty muutoksia toimielinten tehtäviin. Pidän tärkeänä, että myös Siuntiossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saa oman lautakuntansa, jossa vaikuttamistoimielimillä on läsnä- ja puheoikeus.

37. Jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mielekäs maksuton harrastus

Viime vuosina on nostettu huomiota lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista Suomessa. Siuntion kunta edistää lasten ja nuorten harrastustoimintaa monin eri tavoin. Koulujen kerhotoiminnan ja Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorella vähintään yksi maksuton harrastus.

Siuntiossa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin panostetaan. Lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus tuo arkeen sisältöä ja kavereita, joiden kanssa voi yhdessä harrastaan ja jakaa kokemuksia. Minulle tärkeää on, että jokaisella lapsella ja nuorella on Siuntiossa vähintään yksi mielekäs maksuton harrastus.

38. Paremmat liikuntapaikat lisäävät hyvinvointia

Siuntiossa on hyvin sisäliikuntapaikkoja, kun taas ulkoliikuntapaikat kaipaavat ehostamista sekä tiedossa on myös lajikohtaisia harrastusolosuhteiden parantamistarpeita. Hotelli Siuntion järjestelyjen osana kunta otti vastuulleen uimahallin, sisäliikuntatiloja sekä läheisiä ulkoilualueita. Lisäksi kuntakeskuksen kehittämissuunnitelmat sisältävät kävely- ja ulkoilureittien parannuksia.

Liikuntapaikat lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja niihin käytetyt rahat maksavat ajassa itsensä takaisin. Minulle tärkeää on, että kunnassa on mielekkäitä ja saavutettavia liikunta-, harrastus-, ulkoilu- ja tapaamispaikkoja, jotka vastaavat erilaisten ryhmien tarpeisiin lapsista nuoriin, perheisiin ja ikäihmisiin. Liikuntapaikkojen parantaminen on myös esimerkki tarpeista, joihin vastaaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja vaiheistusta. Pidän tärkeänä, että liikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma päivitetään ajan tasalle.

39. Yritykset hyvinvoinnin tuottajiksi monituottajamallilla

Siuntion kunta tuottaa osan kuntalaisten hyvinvointipalveluista omana toimintana. Kunta tekee myös yhteistyötä paikallisten seurojen ja järjestöjen kanssa hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi. Kunnassa toimii myös hyvinvointipalveluita tuottavia yksityisiä yrittäjiä.

Kuntalaisille on rikkaus, kun kunnassa on useita hyvinvointipalveluita tuottavia tahoja mistä valita. Kuntalaisille on eduksi, kun hyvinvointipalveluita tuottavat tahot tekevät yhteistyötä ja palveluiden tarjonta on mahdollisimman monipuolista. Pidän tärkeänä, että hyvinvointipalveluiden järjestämisessä hyödynnetään monituottajamallia, jotta kaikkien kunnan toimijoiden tarjonta tulee hyödynnetyksi parhaalla tavalla.

40. Kirjastopalvelut laajentuvat kulttuurin kohtaamisiin

Kirjaston käyttö on lisääntynyt sivistyskampuksen tilojen ja kirjastopalveluiden monipuolistumisen myötä. Kulttuuripalveluiden tarjonta on myös parantunut ja monipuolistunut sivistyskampuksen tilojen myötä. Harrastustoimintaan vuokrattavien tilojen tarjonta on myös monipuolistunut.

Myönteinen kehitys ja kasvava kysyntä tuovat myös tarpeita, joihin kunnan odotetaan vastaavan. Mielestäni kirjasto- ja kulttuuripalveluiden henkilöstömäärää tulee suhteuttaa kysyntää vastaavaksi. Minulle tärkeää on, että kunnan kirjasto- ja kulttuuripalvelut jatkavat myönteistä kehitystä ja henkilöstötarpeisiin vastataan.

41. Hyvä saavutettavuus vahvistaa elinvoimaa

Siuntiolle saavutettavuuden parantaminen on keskeinen elinvoiman vahvistamisen edellytys. Siuntiossa joukkoliikenteen tarjonnasta vastaa HSL niin junavuorojen kuin linja-autoliikenteen osalta. Saavutettavuuden parantaminen on pitkälti kuntien välistä alueellista yhteistyötä.

Saavutettavuus ei parane vain Siuntion omin toimin. Saavuttavuuden parantaminen on edunvalvontaa kuntien välisissä erilaisissa yhteistyön muodoissa. Saavutettavuuden parantaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja vaikuttamisen oikea-aikaisuutta. Pidän tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella saavutettavuuden parantamiseen tähtäävä edunvalvonta järjestetään kunnassa uudelleen.

42. Valinnanvapaus eri liikkumismuodoille

Siuntiossa joukkoliikenteen tarjonta on rajallista. Junavuorot rajoittuvat lähinnä arkipäivien työmatkaliikennettä tukeviin vuoroihin ja linja-autoliikenne pohjautuu pitkälti oppilaiden koulukuljetusten tarpeisiin. Työmatkaliikenteestä merkittävä osa tehdään autoilla.

Monelle kuntalaiselle arjen sujuvuus tarkoittaa käytännössä autoilua arjen asioiden hoitamiseksi. Panostukset joukkoliikenteeseen, kevyeeseen liikenteeseen ja vähäpäästöiseen autoiluun ovat tervetulleita. Minulle tärkeää on sujuva liikkuminen kaikilla liikkumismuodoilla. Pidän tärkeänä, että kuntalaisella on oikeus liikkua ja valita itse liikkumismuotonsa ja että liikkumisessa tavoitellaan päästöjen, ei liikkumisen vähentämistä.

43. Realismia kantatien parantamiseen

Siuntiossa kantatien parantamien on tarkoittanut Sunnanvikin eritasoliittymän ja maankäytön kehityskuvassa olevan koukkuraitin edistämistä. Störsvikintien ja Kaapelitien tasoliittymien kehittämiseen ei juurikaan ole panostettu niiden tarpeellisuudesta huolimatta. Tehty valinta on johtanut tilanteeseen, jossa kunnan talouden ja kehittymisen kannalta merkittävää eteläisen Siuntion maankäyttöä on alettu ELY-keskuksen toimesta rajoittaa.

Kantatien parantamisesta laaditaan parhaillaan ELY-keskuksen hankkeessa YVA-ohjelman mukaista YVA-selostusta, joka valmistunee kevään aikana. Sen jälkeen alkaa parannusten yleissuunnittelu. Nämä toimet tulevat toteutukseen vasta 2030-luvun puolella. Lisäksi tässäkin aikataulussa on epävarmuutta. Kantatien tasoliittymien turvallisuus edellyttää pikaisia parannustoimia. Pidän välttämättömänä, että tasoliittymien parannustoimiin päästään sekä Störsvikintien että Kaapelitien osalta viipymättä.

44. Asukkaita ja palveluita kuntakeskuksen asema-alueen parannuksella

Kuntakeskuksen asema-alueen parantaminen käynnistyi viisi vuotta sitten. Silloin kuntalaisen pyynnöstä ja järjestämänä tapasin kaksi väyläviraston johtajaa Siuntion asemalla. Viime vuoden lopulla valtion talousarvioon varattiin rahat 17 miljoonan investointiin asema-alueen parantamiseksi. Toteutuessaan parannukset muuttavat kuntakeskuksen asema-alueen ilmettä merkittävästi.

Pitkä työ kantaa vihdoin hedelmää, kun kuntakeskuksen asema-alueen parantaminen sai valtion rahoituksen. Laitureiden pidennys ja parannus luovat edellytykset junavuorojen lisäämiselle tulevaisuudessa. Usein asema-alueen parannukset ovat johtaneet myös lähiympäristön rakentamiseen. Näin kävi Tolsan aseman kohdalla ja mielestäni samaa pitää tavoitella Siuntiossakin. Pidän tärkeänä, että asema-alueen parantaminen toteutuu suunnitellusti ja valmistuu Espoon kaupunkiradan aikataulussa.

45. Lähijunaliikenteeseen tunnin vuoroväli joka päivälle

Siuntion kunta on osallistunut usean vuoden ajan viiden kunnan muodostaman Rantarata-työryhmän toimintaan tavoitteenaan Rantaradan kehittäminen ja junavuorojen lisääminen. Rantaradan kehittämisestä on laadittu tällä valtuustokaudella useita selvityksiä. Niissä on osoitettu, että lähijunien tunnin vuoroväli viikon jokaisena päivänä on mahdollista aikatauluttaa Siuntiossa.

Espoon kaupunkiradan valmistuminen avaan mahdollisuuden lisätä junavuoroja Rantaradalle. Mielestäni Siuntion tulee toimia aktiivisesti avautuvan mahdollisuuden hyödyntämiseksi. Pidän tärkeänä, että tunnin vuoroväli joka päivälle asetetaan Siuntion lähijunaliikenteen tavoitteeksi Espoon kaupunkiradan valmistumisen jälkeen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnalta määrätietoista edunvalvontaa ja yhteistyötä asiaan liittyvien osapuolten kanssa.

46. Joukkoliikenteen uudistus

Siuntion joukkoliikenteen pohja putosi, kun Y-junat lakkautettiin. Tilalle on rakennettu HSL-jäsenyyteen perustuvaa joukkoliikennettä. Aikaisemmin tehtyjen linja-autoliikenteen sopimusten vuoksi liikenteen siirto HSL:n vastuulle on odottanut sopimusten päättymistä.

Espoon kaupunkiradan valmistuminen mahdollistaa HSL:n lähijunaliikenteen vuorojen lisäämisen Rantaradalla Espoosta, Kirkkonummelta ja Siuntiosta. Samassa yhteydessä on mahdollista, ja myös todennäköistä, että linja-autoliikenteen reittejä ja aikatauluja sovitetaan uudet junavuorot huomioiden. Tässä yhteydessä on mahdollista, ja mielestäni myös mielekästä, tehdä Siuntion joukkoliikenteen uudistus. Samalla myös matkakeskus tulee ajankohtaiseksi. Pidän tärkeänä, että kunta osallistuu HSL:n tulevan joukkoliikenteen suunnitteluun oikea-aikaisesti ja että Siuntion joukkoliikenne uudistetaan kokonaisuutena.

47. Vauhtia tonttimyyntiin

Siuntion tonttimyynti koki hetkellisen pyrähdyksen pandemian aikana, jolloin tontteja myytiin poikkeuksellisen paljon. Sittemmin tonttimyynti on palannut pidempiaikaiselle vuosittain muutaman tonttikaupan tasolle. Tonttimyyntiä on yritetty vauhdittaa erilaisin toimin viime vuosina. Parhaillaan on menossa tonttien 15 % alennusmyynti tämän vuoden loppuun asti.

Hinta on yksi, ei kuitenkaan ainut, keino tonttimyynnin vauhdittamiseen. Muita keinoja ovat esimerkiksi vaihtoehtoisen rakentamisen mahdollistaminen, kuten usean tontin erillistaloyhtiöiden mahdollistaminen tai yhdistettyjen tonttien rakennusoikeuksien muuttaminen useamman pienemmän rakennuksen yhtiöiksi. Pidän tärkeänä, että tonttimyyntiä vauhditetaan yhden keinon sijaan suunnitelmallisesti, jossa hyödynnetään myös markkinakartoitusta ja markkinavuoropuhelua rakennusliikkeiden kanssa.

48. Monipuolinen asuntotuotanto tuo asukkaita

Siuntiossa omakotiasuminen on yleisin asumismuoto. Kerrostaloasumista on lähinnä kuntakeskuksessa ja Pikkalassa. Rivitaloasumista on hieman kerrostaloasumista enemmän. Haja-asutusalueella on puolestaan mahdollista elää itselleen sopivaa elämää luonnon läheisyydessä, kunten tehdä etätyötä tai hoitaa hevosia. Monipuolinen elämäntilanteeseen sopiva asuntotuotanto tuo kuntaan asukkaita.

Monipuolisen asuntotuotannon merkitys on ollut esillä jo edellisellä valtuustokaudella. Kunta päivittää parhaillaan maapoliittista ohjelmaa, johon on lisätty ensimmäisen kerran asuntopoliittisen ohjelman laadinta. Pidän tärkeänä, että monipuolisen asuntotuotannon mahdollisuudet sisällytetään maa- ja asuntopoliittisen ohjelman päivitykseen.

49. Lähiluonto on kuntalaisten keuhkot ja sydän

Luonto on tärkeä siuntiolaisille. Lähiluonto tarjoaa kuntalaisille erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Luonto ja matkailu ovat huomioitu myös kunnan strategiassa.

Luontoliikuntareittien kehittämistä on käsitelty tällä valtuustokaudella. Kuntakeskuksen alueelle on laadittu viherverkostosuunnitelma, joka sisältää virkistysreitistön kehittämissuunnitelman. Pidän tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella laaditaan tehdylle virkistysverkoston kehittämissuunnitelmalle toimenpideohjelma.

50. Elinympäristöstä huolehtiminen on arvovalinta

Siuntiossa on merkittäviä luonto-, maisema- ja kulttuurikohteita, jotka vaikuttavat maankäytön mahdollisuuksiin. Luonnonsuojelualueet ja Natura-kohteet ovat osa kunnan elinympäristöä. Siuntionjoen vesistö tuo omat piirteensä elinympäristöön läpi kunnan pohjoisesta etelään.

Kunnassa valmistellaan parhaillaan strategista yleiskaavaa. Siihen liittyen on juurikin päivitetty luontoon liittyvät teemakartat, jotka osoittavat Siuntion elinympäristön moninaisuuden. Minulle tärkeää on kunnan elinympäristöstä huolehtiminen ja arvokkaiden kohteiden huomioiminen kuntaa kehitettäessä.

51. HINKU-tavoitteen saavuttaminen vaatii lisää tekoja

Siuntio on HINKU-kunta. Välitarkastelussa Siuntio saavutti 30 % päästöjen laskutavoitteen. Välitarkastelun päästötasosta on vielä säästettävä yli 70 % lisää, jotta HINKU-tavoite toteutuu vuoteen 2030 mennessä. Asetetun HINKU-tavoitteen saavuttaminen vaikeutuu ajassa, kun helpommat vähennyskeinot ovat jo varsin pitkälle tulleet käytetyiksi.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja päästöjen vähentämiseksi. HINKU-tavoitteiden saavuttaminen osoittaa päästötavoitteiden saavuttamisen vaikeuden. 30 % säästön jälkeen jäljellä on vielä 70 % säästettävää ja jokaisella kierroksella työ käy vaativammaksi. Pidän tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella HINKU-tavoitteiden saavuttamiselle laaditaan nykyistä tarkempi suunnitelma ja keinovalikoimaa laajennetaan huomioiden eri päästömuotojen säästömahdollisuuksien realiteetit.

52. Kuntakeskuksesta urbaani kylä

Voimassa olevan kuntakeskuksen asemakaavan tavoitteet eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla monestakin syystä. Kuntakehitysosaston ensimmäisiä tehtäviä on ollut määrittää uusi suunta kuntakeskuksen kehittämiselle. Tämän työn tuloksena on syntynyt ajatus yhteisöllisestä urbaanista kylästä.

Kuntakeskuksen voimassa oleva asemakaava on käytännössä vanhentunut, kun sitä ei ole saatu toteutettua tavoitellusti. Kuntalaiset ovat esittäneet paljon toiveita kuntakeskuksen kehittämiseksi. Aluesuunnittelu elää ajassa. Kulloinkin pinnalla oleva tyyli ja rakentamisen muotokieli vaihtuvat. Pidän tärkeänä, että kuntakeskuksen asemakaavoituksessa edetään nopeasti ja että tehtyjä suunnitelmia markkinoidaan rakennusliikkeille, jotta myös kuntakeskuksen rakentaminen saadaan liikkeelle.

53. Viherrakentamisesta viihtyvyyttä kuntakeskukseen

Kuntalaiset ovat kyselyissä toivoneet kuntakeskuksen viihtyvyyden parantamista. Kuntakeskukseen on laadittu viherverkostoselvitys, jossa on osoitettu kehityskohteita kuntakeskuksen viihtyvyyden parantamiseksi. Selvityksen tulokset on viety kuntakeskuksen kehittämissuunnitelmiin.

Nykyistä merkittävästi laajempi viherrakentaminen on yksi kuntakeskuksen kehittämissuunnitelman painopisteistä. Viherrakentaminen on keino kuntakeskuksen viihtyvyyden parantamiseksi. Puistomaiset kadut sekä viheralueiden hoitoluokat muuttavat osaltaan kuntakeskuksen ilmettä ja viihtyvyyttä. Pidän tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella laaditaan kuntakeskuksen viherrakentamiselle toimenpideohjelma.

54. Asemoidutaan rohkeasti kehyskunnaksi

Siuntio sijaitsee pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä. Siuntio on mukana liikenteen osalta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. Siuntion ja Kirkkonummen vetovoimatekijät ovat pitkälle samansuuntaiset, kun taas Inkoon vastaavat poikkeavat oleellisesti Siuntiosta ja Kirkkonummesta.

Mielestäni tulevan valtuustokauden kuntastrategian pääkysymyksiä on Siuntion asemointi ja siitä seuraavat päätökset. Siuntio on – halusi tai ei – pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä, jonka kehittyminen heijastuu Siuntioon viiveellä. Se mitä esimerkiksi väestöpohjassa ensin tapahtuu Espoossa, tapahtuu viiveellä Kirkkonummella ja siitä edelleen viiveellä Siuntiossa. Pidän välttämättömänä, että tulevan valtuustokauden kuntastrategiassa asemoidutaan rohkeasti kehyskunnaksi.

55. Lisää vauhtia kunnan kehittämiseen

Kuntakehitys on pitkää elänyt hiljaiseloa Siuntiossa. Tähän halusin muutoksen tällä valtuustokaudella. Minun aloitteesta kunnan organisaatiota muutettiin perustamalla kuntakehitysosasto vauhdittamaan kunnan kehittämistä. Kuntakehitysosasto on toiminut reilun vuoden ja konkreettisia näkyviä tuloksia on jo tässä ajassa saatu.

Tällä valtuustokaudella kunnan kehittäminen on herätetty Ruususen unesta eloon. Käytännössä tähän asti kuntakehityksessä on vasta rakennettu välineitä varsinaisen kehittämisen liikkeelle saamiseksi. Tulevalla valtuustokaudella on mahdollista päästä kehittämisessä vauhtiin. Pidän tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella kunnan kehittämistä jatketaan ja se resursoidaan riittävästi.

56. Järjestyksellä järkeä kunnan kehittämiseen

Siuntiota on kehitetty lähinnä pistemäisesti investoinneilla ja kaavoituksella. Painopisteiden valintaa, alueellista kehittämistä ja hankkeiden vaiheistamista on vähemmän hyödynnetty. Tulos on valitun toimintatavan mukainen.

Kunnan kehittämisessä oikean järjestyksen noudattaminen on aivan keskeistä. Hyvän tuloksen aikaansaaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja järkevää toimintaa. Huonoon tulokseen päästään helposti pienemmilläkin ponnistuksilla. Pidän tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella tekemisen järjestykseen kiinnitetään nykyistä paljon enemmän huomioita.

57. Kolmen kehittämisalueen kunta

Siuntion nykyisen maankäytön ja kehittämisen suunnitelmat periytyvät yli 15 vuotta sitten tehdystä työstä ja ajatuksista. Aika on ajanut näistä suunnitelmista ohi monella tapaa kuluneen 15 vuoden aikana.

Mielestäni maankäytön ja kehittämisen suunnitelmat on aika uudistaa. Siuntion maakäytön painopisteitä on tällä hetkellä neljä ja näistä erillisenä vielä Kirkonkylän alue. Mielestäni tämä on Siuntion kokoiselle kunnalle liian hajanainen malli. Kolme kehittämisaluetta; kuntakeskus, pohjoinen Siuntio ja eteläinen Siuntio ovat riittävä aluejako kunnan kehittämiseksi. Minulle tärkeää on, että tulevalla valtuustokaudella maankäytön kehityskuvaa aidosti uudistetaan eikä vaan vanhaa päivitetä.

58. Kolmen yritysalueen kunta

Kuntakeskuksen eteläisellä reunalla on kunnan yritysalue. Sunnanvikistä on usean vuoden ajan haluttu rakentaa – siinä onnistumatta – kunnalle toista yritysaluetta. Tällä politiikalla on päädytty tilanteeseen, että tänään kunnalla ei käytännössä ole osoittaa yritystontteja sellaista etsivälle.

Tulevalla valtuustokaudella päätettäväksi tulee millä mallilla kunnan yritysalueita kehitetään jatkossa. Mielestäni Sunnanvik ei toimista ja toiveista huolimatta ole edennyt riittävästi. Kuntakeskuksen yritysalueen laajentaminen nykyisestä on ristiriidassa kuntakeskuksen muun kehittämisen kanssa. Kelan yritysalue on näistä vaihtoehdoista mielestäni lupaavin. Pidän tärkeänä, että kunnan elinvoiman kannalta kolmen yritysalueen välillä tehdään kehittämisen painopisteen valinta heti tulevan valtuustokauden alussa.

59. Lähipalvelut, hyvinvointi ja viihtyvyys kehittämisen keskiöön

Viime vuodet kunnan kehittämistä on hallinnut julkisten tilojen rakentaminen. Ensin sivistyskampuksen rakentaminen ja sitten sote-keskuksen suunnittelu mukaan lukien siihen läheisesti liittyvien kerrostalojen suunnittelut. Lähipalveluiden, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kehittämiseen on vähemmän panostettu.

Kuntakeskuksen kaavarungon suunnittelussa painopistettä on muutettu. Kuntalaisten viihtyvyys ja hyvinvointi sekä kävellen saavutettavat lähipalvelut ovat olleet suunnittelun painopisteinä tornimaisen kerrostalomassan kaavoittamisen sijaan. Pidän tärkeänä, että kuntakeskuksen kaavarunkotyössä valitut suunnittelun painopisteet siirtyvät myös asemakaavoitukseen muuttumattomina.

60. Siuntio menestyy vahvuuksillaan

Kuntien odotetaan hyödyntävän ominaispiirteitään ja vahvuuksiaan, joita korostamalla kunnalla on mahdollisuus tehdä itsestään houkutteleva. Pienemmissä kunnissa, kuten Siuntiossa, eväitä ja mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamiseen löytyy erikoistumisesta. Kunnat, jotka onnistuvat kilpailukyvyn ja identiteetin vahvistamisessa, tulevat jatkossa saamaan tuloistaan enemmän omaan käyttöönsä.

Mielestäni tulevalla valtuustokaudella Siuntion kilpailukyvyn ja identiteetin määrittäminen tulee ajankohtaiseksi. Minulle tärkeää on, että kunnan vahvuuksien, kilpailukyvyn ja identiteetin määrittäminen ovat osa valtuustokauden kuntastrategian valmistelutyötä.

61. Valtuustoryhmien yhteistyön edellytysten parantaminen

Tällä valtuustokaudella on minun aloitteesta parannettu valtuustoryhmien välistä keskustelukulttuuria. Valtuustoryhmät ovat kokoontuneet lähinnä talousarvion käsittelyn yhteydessä sekä tarvittaessa muulloinkin. Ryhmien välisissä keskusteluissa on löytynyt kaikille yhteisiä tavoitteita ja niitä on myös viety yhteisiksi toimenpidealoitteiksi ja kannanotoiksi asti.

Mielestäni poliittisten päättäjien välisen keskustelukulttuurin kehittämistä tulee jatkaa tulevalla valtuustokaudella. Minulle tärkeää on, että tulevan valtuustokauden alussa muodostetaan kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajistojen sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien välistä keskustelua, yhteistoimintaa ja yhteistyötä tukeva järjestely kuntaan. Tähän on useita erilaisia malleja, joista Siuntiolle sopivimman voi valita ja ottaa käyttöön.