Hyvinvointialueen perustaminen on oma muutoshankkeensa, jolla on oma aikataulunsa. Tähän asti valmistelua on tehty väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (VATE). Lisätietoa tästä valmistelutyöstä löydät täältä.
Muutoshankkeen aikataulu
Seuraava merkittävä päivä muutoshankkeessa on 23.1.2022 aluevaaleissa valitun aluevaltuuston aloituspäivä 1.3.2022. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin, joka Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kokoontuu ensimmäisen kerran 7.3.2023. Toinen merkittävä päivä on, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023.
Edellä mainittujen kahden päivän 1.3.2022 ja 1.1.2023 välissä tapahtuu paljon hyvinvointialueen perustamisessa ja kunnissa – myös asuinkunnassani.
Muutoshankkeen näkökulmat
Olen tiivistänyt muutoksen alla olevaan kuvaan, jossa olen jäsentänyt muutoksen neljä näkökulmaa; perustaminen, vastaanotto, luovutus ja järjestäminen.
Hyvinvointialueen puolen näkökulmat
Hyvinvointialueen puolelle olen jäsentänyt näkökulmia kaksi; perustaminen ja vastaanotto. Näistä perustamiseen olen sijoittanut hyvinvointialueen hallinnon ja organisaatiorakenteen määrittämisen, toiminnan aloittamisessa tarvittavat järjestelyt sekä erilaiset sopimukset. Perustamisessa keskeistä on palvelutuotannon toiminnan varmistaminen ilman katkoksia ja häiriöitä, jotta toiminta käynnistyy 1.1.2023 onnistuneesti.
Pääosa hyvinvointialueen henkilöstöstä siirtyy liikkeenluovutuksena kunnista (tai kuntayhtymistä). Henkilöstön mukana tulevat työvälineet ja muu irtain omaisuus sekä nyt työssä käytetyt järjestelmät. Tähän vastaanoton kokonaisuuteen hyvinvointialueella liittyvät myös eri tukitoimintojen ja työtilojen järjestelyt.
Kunnan puolen näkökulmat
Kunnan puolella ilmeinen näkökulma on luovutus, jossa määritetään kunnan osalta liikkeenluovutuksen sisältö. Ketkä siirtyvät, mitä he vievät mukanaan, mitkä tukitoiminnot muuttuvat ja miten, mitä sopimuksia muutetaan ja miten, jne. Luovutuksen sisältö riippuu kunnan nykyisistä järjestelyistä ja muista tekijöistä, kuten rakenteesta ja koosta.
Vähemmän näkyvyyttä saanut näkökulma kunnan puolella on järjestäminen. Joku voi ajatella muutoksen niin, että järjestäminen on likimain mekaaninen toimi. Muutetaan hallintosääntö ja organisaatiokaavio välttämättömiltä osin sekä poistetaan taloushallinnosta luovutetut kustannuspaikat. Jatketaan kuten ennenkin – en suosittele.
Liikkeenluovutuksessa kunnan henkilöstö vähenee, samoin kulut. Vastaavasti pienenevät tulot, kun hyvinvointialueet rahoitetaan valtion kautta kunnalle tulevia verotuloja pienentämällä. Tuttu kunnan tehtävälista muuttuu luovutettujen toimintojen myötä, kapeampi talousraami rajaa liikkumatilaa. Kunnan elinvoimasta tulee menestymisen keskeinen osatekijä. Kuntien välinen kilpailu asukkaista kiihtyy, kun hyvinvointialueen palvelut tulevat seuraamaan asukkaiden sijoittumista hyvinvointialueella. Muutoksesta johtuvien heijastusten lista on pitkä, eikä edellä ole kaikki. Kaukaa viisaasti on kunnan nykyiset suunnitelmat laadittu, jos niillä tulevaan haasteeseen vastataan ilman muutoksia – rohkenen epäillä.