Hyvinvointialueen perustaminen kunnan näkökulmasta

Julkaistu 11.02.2022

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kunnalta hyvinvointialueelle. Pelastustoimi on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen osalta jo aikaisemmin järjestetty alueellisesti ja sekin siirtyy hyvinvointialueelle. Joissakin kunnissa hyvinvointipalvelut on nyt järjestetty yhdessä toisen kunnan tai kuntien kanssa kuntayhtymänä. Järjestämisvastuun siirto koskee myös näitä kuntayhtymiä.

Seuraan hyvinvointialueen muutoshankkeen etenemistä sekä hyvinvointialueen että kunnan puolelta. Seurannan lähtökohtana on se, että hyvinvointialueen muutoshanke määrittää sisällön ja aikataulun. Kunta seuraa muutoshankkeen aikataulua ja toteuttaa saamansa tehtävät omalta osaltaan. Tässä kirjoituksessa käsittelen muutoshanketta kunnan näkökulmasta.

Muutoshankkeen valmistelu ja poliittinen seuranta

Hyvinvointialueen perustaminen on iso ja merkittävä muutoshanke. Kokonaisuuden ja vaikutusten hahmottaminen on vaativa tehtävä. Valmistelua on tehty jo tovi hyvinvointialueen puolesta väliaikaisessa valmistelutoimielimessä sekä kunnan puolesta virkakunnan osalta.

Luottamushenkilöiden osalta hyvinvointialueen valmistelua on tähän asti seurattu poliittisessa seurantaryhmässä. Aluevaltuuston aloittaminen siirtää hyvinvointialueen päätöksenteon luottamushenkilöille ja samalla päättyy valmistelun poliittinen seuranta.

Omassa asuinkunnassani kunnanhallitus on perustanut sote-toimikunnan kunnan virkakunnan tekemän valmistelun tueksi. Olen jäsen asuinkuntani sote-toimikunnassa. Tarvittavat päätökset tekee joko kunnanhallitus tai kunnanvaltuusto asiakohtaisesti.

Muutoshankkeen eteneminen

Hyvinvointialueen perustaminen siirtyy väliaikaisesta valmistelusta seuraavaan vaiheeseen, kun vaaleilla valittu aluevaltuusto aloittaa toimintansa 1.3.2022. Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 7.3.2022. Hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023. Näiden kahden päivän välissä tehdään paljon perustamiseen liittyviä päätöksiä ja toimia.

Muutoshankkeen etenemisen seuraamisen voi vaiheistaa seuraavasti:

  • Toimet ennen aluevaltuuston aloitusta (maaliskuun alkuun mennessä)
  • Toimet aluevaltuuston aloituksesta ennen kesätaukoa (heinäkuun alkuun mennessä)
  • Toimet kesätauon jälkeen ennen perustamisen loppukiirettä (marraskuun alkuun mennessä)
  • Viimeiset toimet juuri ennen hyvinvointialueen aloitusta (tämän vuoden loppuun mennessä)

Järjestämisvastuun siirto liikkeenluovutuksena

Kunnasta hyvinvointialueelle siirtyvään henkilöstöön kuuluvat kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö, opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät, jos vähintään puolet työtehtävistä on sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä.

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyvät hyvinvointialueille ilman korvausta. Hyvinvointialue vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat siirtymäajaksi (3 vuotta ja yhden vuoden optio).

Liikkeenluovutukseen liittyy valmistelua sekä hyvinvointialueen että kunnan puolella. Hyvinvointialue toimii vastaanottajana ja tekee valmistelua tästä näkökulmasta. Kunta (tai kuntayhtymä) toimii luovuttajana ja tekee valmistelu tästä näkökulmasta.

Olen jäsentänyt liikkeenluovutuksen kokonaisuuden seuraavien kokonaisuuksien kautta:

  • Hallintosääntö ja organisaatio: Kunnan hallintosääntö määrittää nykyisen järjestämisvastuun perusteet ja organisaatio kertoo nykyisen järjestämisvastuun hallinnollisen rakenteen.
  • Henkilöstö: Hallinnollisesta rakenteesta päästään luovutukseen osallistuvaan henkilöstöön ja heitä koskeviin sopimuksiin.
  • Ulkoistukset: Osa järjestämisvastuusta on voitu ulkoistaa. Näihin liittyvät sopimukset ovat osa järjestämisvastuun siirtoa.
  • Toimitilat: Luovutukseen osallistuvalla henkilöstöllä on toimitilat, jotka hyvinvointialue vuokraa kunnalta vastaanotettavan henkilöstön käyttöön. Toimitilojen hallintaan liittyy sopimuksia.
  • Tilojen sopimukset: Vuokrattavien toimitilojen käyttöön liittyy sopimuksia, kuten siivous tai kunnossapito.
  • Työvälineet ja omaisuus: Henkilöstön käyttämät työvälineet ja irtain omaisuus siirtyvät henkilöstön mukana hyvinvointialueelle. Näihin siirtoihin liittyvät myös omistuksen siirrot ja siirrettäviä tavaroita koskevat sopimukset.
  • Toimistotyön välineet: Oma henkilöstöön liittyvä kokonaisuus on toimistotyön välineet, kuten tietokoneet ja puhelimet. Näihin taas liittyvät sopimusten lisäksi esimerkiksi omistuksen, tuen ja ylläpidon siirrot.
  • Sovellukset: Toinen henkilöstöön liittyvä kokonaisuus on työn tekemisessä käytetyt sovellukset. Näihinkin liittyvät sopimusten lisäksi omistuksen, tuen ja ylläpidon siirrot.
  • Järjestelmät: Kolmas henkilöstöön liittyvä kokonaisuus on erilaiset henkilöstöön liittyvät järjestelmät, kuten henkilöstön hallinta ja palkanlaskenta. Näihinkin liittyvät sopimusten lisäksi omistuksen, tuen ja ylläpidon siirrot.
  • Tietojärjestelmät: Järjestämisvastuuseen liittyvät tietojärjestelmät ovat oma laaja kokonaisuutensa. Sosiaali- ja terveydenhuollolla on omat asiakas- ja tietojärjestelmänsä. Näihinkin liittyvät sopimusten lisäksi omistuksen, tuen ja ylläpidon siirrot.
  • Järjestelmien tuki: Järjestelmien käyttöön liittyy erilaisia tarpeita ja valmiuksia, kuten tilat ja tietoliikenneyhteydet laitteineen. Hyvinvointialue rakentaa omat vastaanoton valmiudet, kunnalle jää järjestettäväksi itselle jäävät vapautuvat valmiudet.
  • Sopimukset: Sopimuksiin liittyy vastuuhenkilöitä ja sitä kautta liikkeenluovutuksen vaikutuspiiri voi laajentua myös luovutukseen osallistuvan henkilöstön ulkopuolelle.

Edellä oleva luettelo ei ole täydellinen lista. Luettelo osoittaa ainoastaan liikkeenluovutuksen mittakaavan.