Näkökulma Rantaradan kehittämiseen

julkaistu 9.4.2025

Taustana vaikuttamistyölle

Rantaradan kehittämisestä on laadittu useita selvityksiä; yhden on laatinut Uudenmaan liitto ja kolme väylävirasto. Kävin nämä selvitykset läpi ja laadin niiden pohjalta alla olevan näkökulman Rantaradan kehittämiseen. Näkökulma on laadittu maaliskuussa 2024.

Rantaradan kehittäminen on erittäin merkittävää Siuntiolle ja muille rantarata-kunnille

Viisi rantarata-kuntaa, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko ovat laatineet kannanoton Rantaradan kehittämisestä. Näiden viiden Länsi-Uudenmaan rannikkokunnan yhteenlaskettu väestöpohja on reilut 87 000 asukasta (Tilastokeskus 2022). Näiden kuntien kasvun ja elinvoiman myönteiseen kehittymiseen Rantaradalla on keskeinen vaikutus.

Kuntien muodostama Rantarata-työryhmä on toiminut vuodesta 2019 tavoitteena parantaa (ja palauttaa) Rantaradan henkilöjunaliikennettä. Hanko-Karjaa -välin sähköistys mahdollistaa vaihdottomana henkilöjunaliikenteen Hanko-Helsinki -välillä. Tämä on alkuaskel Rantarata-työryhmän tavoitteessa lähijunaliikenteen parantamiseksi.

Rantaradan kehittämistä on selvitetty vuodesta 2021 ensin Uudenmaan liiton ja jatkona kolmessa Väyläviraston selvityksessä. Näiden tuloksena on muodostunut kolmen vaiheen kehityspolku toimista Länsi-Uudenmaan lähijunaliikenteen kehittämiseksi. Kehityspolun tavoitteena on Tammisaari–Helsinki -välillä liikennöinti tunnin vuorovälillä, joista joka toinen junavuoro liikennöi Hanko-Helsinki -välillä. Kehityspolun kolmannen vaiheen oletuksena on, että kaukojunaliikenne Turku-Helsinki -välillä on siirtynyt Länsiradalle.

Väyläviraston hankearvioinnissa on esitetty Rantaradan peruskorjaustoimenpiteitä kustannusarvioiltaan 35,5 miljoonan euron arvosta. Hankearvioinnissa on osoitettu, että näiden toimenpiteiden toteutus Espoon kaupunkiradan totaalikatkojen aikana on perusteltua. Esitetyt peruskorjaustoimenpiteet ovat tarpeellisia Rantaradan liikennöintikyvykkyyden varmistamiseksi eikä niitä voine jättää toteuttamatta.

Väyläviraston hankearvioinnissa on myös esitetty kaksi vaihtoehtoa Rantaradan kehittämistoimenpiteistä. Molemmat vaihtoehdot sisältävät samat kustannusarvioiltaan 44,5 miljoonan euron toimenpiteet. Toisessa vaihtoehdossa on vielä lisäksi mukana Siuntion kaksoisraiteen rakentaminen, kustannusarvioltaan 16,2 miljoonaa euroa.

Hankearvioinnissa esitetyistä kehittämistoimenpiteistä Kirkkonummen itäisten vaihteiden hanke on merkittävä laajasti Rantaradan junaliikenteelle ja käytännössä myös edellytys Rantaradan henkilöjunaliikenteen lisäämiselle Espoon kaupunkiradan valmistuttua. Tämä kehittämishanke on tarpeellista toteuttaa viipymättä.

Kehittämistoimenpiteisiin on myös kirjattu Siuntion liikennepaikan kehittäminen tavoitteena asema-alueen parantaminen toimivaksi, turvalliseksi ja esteettömyysvaatimukset täyttäväksi. Esitetyt toimet ovat varsin perusteltuja. Nykyinen Siuntion asema- alue ei täytä asema-alueen yleisiä eikä HSL-liikenteen vaatimuksia.

Väyläviraston hankearvioinnissa Siuntion kaksoisraide sujuvoittaa kauko- ja lähijunien kohtaamisia ja parantaa häiriösietoisuutta. Lisäksi kaksoisraide lisää kapasiteettia sekä voisi myös lyhentää lähijunien ajoaikaa Kirkkonummen ja Karjaan välillä. Hankearvioinnissa todetaan, että kaksoisraideosuuden toteutustarve riippuu pitkälti valittavasta aikataulurakenteesta ja liikennemääristä.

Selvityksissä oletuksena on, että Turku-Helsinki -välin kaukojunaliikenne siirtyy Länsiradalle. Siirtymiselle välttämättömän Länsiradan Lohja-Salo -rataosuuden toteutumisen ajankohdasta ei kuitenkaan ole varmuutta. Nykyisellä Rantaradalla liikennöivän Länsi-Uudenmaan lähijunaliikenteen kehittyminen ei voi olla riippuvainen Lohja-Salo -rataosuuden toteutumisesta. Täten on tarpeellista ja perusteltua aloittaa Siuntion kaksoisraiteen esiselvitys, jonka aikataulurakenteessa Rantaradalla liikennöi samanaikaisesti Turku-Helsinki -välin kaukojunat, Hanko/Tammisaari-Helsinki -välin Länsi-Uudenmaan lähijunat sekä Siuntio/Kirkkonummi-Helsinki -välin HSL:n lähijunat. Tämä aikataulurakenne vastaa tilannetta, jossa kaukojunien siirtyminen Länsiradalle ei vielä ole toteutunut ja Rantaradan lähijunaliikenteen vuorotarjonta on lisääntynyt rantarata-kuntien tavoitteiden mukaisesti.

Rantaradan lähijunaliikenteen kehittymisen merkittävä edellytys on sopimus lippujen yhteiskäytöstä HSL:n ja Länsi-Uudenmaan junaliikenteen liikennöitsijän kesken. Toteutuessaan lippujen yhteiskäyttö tarkoittaisi Rantaradan HSL-alueella sitä, että Länsi-Uudenmaan junaliikenteessä voi matkustaa HSL-alueen sisäisen junamatkan HSL:n lipulla. Lippujen yhteiskäytöstä Rantaradalla tulee sopia viipymättä.

Väyläviraston hankearviossa esitettyjen Rantaradan peruskorjaus- ja kehittämistoimenpiteiden yhteen laskettu kustannusarvio on 80 miljoonaa euroa ilman Siuntion kaksoisraiteen kustannuksia. Toimenpiteiden ajoittaminen maksimaalisesti Espoon kaupunkiradan totaalikatkojen aikoihin on kokonaisedullista. Hallitusohjelmassa oleva 80 miljoonan euron kirjaus mahdollistaa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen kokonaisedullisesti ja oikea-aikaisesti Espoon kaupunkiradan rakentamista maksimaalisesti hyödyntäen.

Väyläviraston hankearviossa esitettyjen Rantaradan peruskorjaus- ja kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen kokonaisedullisesti ja oikea-aikaisesti on erittäin merkittävää Siuntiolle ja muille rantarata-kunnille. Hallitusohjelmassa olevan 80 miljoonan euron kirjauksen kohdentaminen Väyläviraston hankearviossa esitettyihin toimenpiteisiin toteuttaa ensimmäisen vaiheen Rantaradan lähijunaliikenteen kehittämispolussa. Näin toimien vahvistetaan merkittävästi rantarata-kuntien kasvun ja elinvoiman myönteistä kehittymistä.