Liikkumistietoa Rantaradan kunnista

julkaistu 9.4.2025

Taustana vaikuttamistyölle

Rantarata-työryhmään kuuluvat Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko. Työryhmän edunvalvontamateriaalista puuttui liikkumisen osalta toimijasta riippumatonta tietoa. Esitin Telian liikkumisdatan hyödyntämistä, joka hyväksyttiin. Käsittelin Telialta saadut liikkumistiedot ja tein niiden pohjalta analyysin, laajemman koosteen, diasarjan ja alla olevan tiivistelmän elokuussa 2022.

Liikkuminen Rantarata-työryhmän kunnissa

Tämä tiivistelmä on laadittu Rantarata-työryhmälle, johon kuuluvat Hangon, Inkoon, Kirkkonummen, Raaseporin ja Siuntion kunnat. Tiivistelmään on nostettu havaintoja 11 kunnan liikkumistapahtumista sekä kunnan sisällä että kuntien välillä. Lisäksi on tarkasteltu seudullista liikkumista jakamalla tarkastelussa olevat kunnat kolmeen seutuun. Tarkastelussa käytetyn liikkumistiedon on tuottanut Telia Crowd Insights.

Liikkumistietoa on kahdelta vuodelta ja kummaltakin vuodelta neljältä kuukaudelta eri vuodenajoilta. Kunkin tarkastelukuukauden osalta liikkumistietoina on käytetty koko kuukauden liikkumistiedoista laskettua päiväkohtaista liikkumisen keskiarvoa. Liikkumistieto on otettu kuntatasolta siten, että yhden liikkumistapahtuman osalta tietoina on ollut vain tapahtuman lähtö- ja tulokunta.

Tehdyt tarkastelut muodostavat yleiskuvan Rantaradan suuntaisesta liikkumisesta. Yleiskuva kattaa kuntien sisäisen liikkumisen sekä alueen rajat ylittävät liikkumiset kuntien ja seutujen tasoilla. Tarkastelut osoittavat liikkumisen erilaisuuksia sekä kuntien että seutujen tasoilla. Tarkasteluista on nähtävissä, että Korona-ajan liikkuminen (vuosi 2021) poikkeaa liikkumisesta ennen pandemiaa (vuosi 2019). Lisäksi tarkasteluista on nähtävissä, että liikkumisessa on myös eroja vuodenaikojen välillä.

Kuntien sisäisen liikkumisen volyymi

Korona-ajan vaikutusten tarkastelussa havaittiin, että sisäisen liikkumisen volyymi laski Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantalla vähintään 15%. Suurin lasku oli Helsingissä. Toisaalta sisäisen liikkumisen volyymi kasvoi Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa liki 20% tai enemmän. Suurin prosenttikasvu oli Inkoossa. Muidenkin tarkastelukuntien sisäinen liikkuminen kasvoi, jääden kuitenkin alle 20% tason.

Korona-ajan sisäinen liikkuminen näytti myös kuntalaisten käyttäytymisen muutokset vuoden 2021 aikana. Vuoden 2021 tammi- ja huhtikuun sisäisessä liikkumisessa näkyivät Korona-rajoitukset. Heinäkuu puolestaan osoitti sisäisen liikkumisen vilkastumisen erityisen vahvana rannikon kunnissa. Lokakuun tiedoissa taas näkyi suurempien kaupunkien sisäisen liikkumisen vilkastuminen.

Vuonna 2019 kuntien sisäisen liikkumisen volyymin ääripäät olivat tammikuu ja heinäkuu. Näiden välissä huhtikuun ja syyskuun liikkumisen volyymit olivat tammikuuta korkeampia pääosassa tarkasteltuja kuntia. Tammikuun volyymiin nähden Hangon, Inkoon ja Raaseporin sisäinen liikkuminen kasvoi huhtikuussa ja edelleen heinäkuussa, kunnes laski syyskuussa ollen kuitenkin tammikuuta korkeampi. Heinäkuussa Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla sisäisen liikkumisen volyymi laski tammikuuhun nähden.

Vuonna 2021 kuntien sisäisessä liikkumisessa yhdistyy kaksi vaikuttavaa tekijää. Toinen on edellisessä kappaleessa kuvattu vuodenaikojen vaihtelu ja toinen Korona-ajan vaikutukset. Vuonna 2021 sisäisen liikkumisen kokonaisvolyymi oli alimmillaan tammikuussa, josta kokonaisvolyymi nousi tarkastelukuukausittain. Vuodenaikojen ja Korona-ajan yhteisvaikutus oli näkyvintä heinäkuussa Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla sekä lokakuussa Lohjalla, Raaseporissa, Salossa ja Siuntiossa.

Kuntarajan ylittävän liikkumisen volyymi

Kuntarajan ylittävät liikkumistiedot rajoittuvat vain mukana olevien kuntien välisiin liikkumistapahtumiin. Kaikissa tarkastelun kunnissa on ollut myös muihin kuntiin suuntautuvaa rajat ylittävää liikkumista tarkastelukuukausien aikana.

Korona-ajan liikkumisen muutosta täydentää kuntarajan ylittävä liikkuminen. Vuoden 2021 tammikuun ja huhtikuun rajan yli liikkumisen määrät laskivat vuoteen 2019 nähden yli 40% Espoossa, Helsingissä ja Turussa. Vastaavasti Kirkkonummella ja Vantaalla lasku oli yli 30% ja kaikissa tarkastelun kunnissa lähes 15% tai enemmän. Heinäkuussa rajan yli liikkuminen vilkastui, laskun ollessa luokkaa 20% alkuvuotta pienempi lähes kaikissa tarkastelun kunnissa. Lokakuun 2021 rajan yli liikkuminen oli syyskuuhun 2019 nähden lähes kaikissa tarkastelun kunnissa yli 30% pienempi (osa erosta johtuu eri tarkastelukuukausista, syyskuu 2019 ja lokakuu 2021).

Vuonna 2019 huhtikuussa rajan yli liikkumisen volyymi kasvoi kaikissa kunnissa tammikuuhun nähden. Yli 20% kasvu oli Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa. Heinäkuussa 2019 rajan yli liikkumisen muutokset seurasivat sisäisen liikkumisen muutoksia, joskin olivat tasoltaan voimakkaampia. Isoista kaupungeista poikkeuksena oli Turku, jossa rajan yli liikkuminen kasvoi heinäkuussa tammikuuhun nähden. Myös syyskuussa 2019 liikkuminen kasvoi, liikkumisen tason ollessa huhtikuuta korkeampi. Poikkeuksena Vantaa, jossa liikkumisen volyymi oli jopa tammikuuta pienempi.

Vuonna 2021 kuntarajan ylittävä liikkuminen oli alhaisinta tammikuussa. Rajan yli liikkuminen kasvoi kaikissa vertailun kunnissa huhtikuussa. Yli 30% kasvu oli Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa. Pienintä kasvu oli pääkaupunkiseudulla ja Turussa, alle 10%. Heinäkuussa rajan yli liikkuminen kasvoi tammikuuhun nähden huomattavasti. Hangossa liikkuminen yli kolmikertaistui, kun Inkoossa ja Raaseporissa se yli kaksinkertaistui. Isoista kasvuluvuista huolimatta liikkumisen kokonaisvolyymi jäi kuitenkin vuoden 2019 heinäkuun alapuolelle. Lokakuun rajan yli liikkuminen kasvoi kaikissa tarkastelun kunnissa tammikuuhun nähden. Yli 30% kasvu oli Espoossa, Helsingissä ja Turussa.

Liikkumisen jakautuminen seutujen välillä

Tarkastelussa seutuja oli kolme; Turku-Salo, pääkaupunkiseutu sekä työryhmän ja Lohjan kuntien muodostama alue. Seutujen välisessä liikkumisessa tarkasteltiin alueen rajat ylittävää liikkumista mukana olevien kuntien osalta. Tarkastelu tehtiin kunkin seudun näkökulmasta suhteessa liikkumiseen kahden toisen seudun suuntaan.

Turku-Salon osalta seutujen välinen liikkuminen painottui pääkaupunkiseudun suuntaan (~65% vuositasolla 2019). Suuntautuminen pääkaupunkiseudulle oli voimakkaampaa tammikuussa (~69%) ja pieneni heinäkuussa (~59%). Vuositasolla 2021 suuntautuminen oli vuoden 2019 heinäkuun tasolla (~57%).

Pääkaupunkiseudun osalta seutujen välinen liikkuminen painottui selkeästi työtyhmän ja Lohjan kuntien suuntaan (~85% vuositasolla 2019). Vuodenaikojen välillä suuntautumisen muutos jäi alle prosenttiin. Korona-ajan vaikutus suuntautumiseen oli vähäinen (<2% vuositasolla) vähentäen suhteellista liikkumista Turku-Salon suuntaan. Huomattavaa on, että Hangon, Raaseporin, Inkoon ja Siuntion kuntien muodostamalta alueelta liikkuminen pääkaupunkiseudulle oli suurempaa (~53% vuositasolla 2019) kuin Turku-Salon seudulta.

Työryhmän ja Lohjan kuntien näkökulmasta seutujen välinen liikkuminen suuntautui pääkaupunkiseudulle (~91% vuositasolla 2019). Turku-Salon seudun suuntaan liikkumisen osuus oli 10% molemmin puolin tarkastelun eri ajankohtina.

Työryhmän ja Lohjan kuntien seudullisen liikkumisen jakautuminen

Turku-Salon osalta ensisijainen liikkumisen kohdekunta on Lohja ja toissijainen Raasepori. Näiden kuntien osuus liikkumisesta on yli 80% koko työryhmän ja Lohjan kuntien seudullisesta liikkumisesta Turku-Salon suuntaan. Vastaavasti pääkaupunkiseudun suuntaan ensisijainen kohdekunta on Kirkkonummi ja toissijainen Lohja. Tähänkin suuntaan näiden kuntien osuus liikkumisesta on yli 80% koko työryhmän ja Lohjan kuntien seudullisesta liikkumisesta pääkaupunkiseudun suuntaan. Työryhmän ja Lohjan kuntien seudun sisällä ensisijainen liikkumisen kohdekunta on Raasepori ja toissijainen Lohja. Näiden kuntien suuntaan liikkumisen osuus oli lähes puolet (~46%).

Työryhmän ja Lohjan kuntien osalta seudullinen liikkuminen jakautuu kahteen; pääkaupunkiseutu on ensisijainen liikkumisen seudullinen suunta Kirkkonummella ja Lohjalla. Muissa kunnissa ensisijainen seutu on työryhmän ja Lohjan kunnat. Huomattavaa on, että Turku-Salon seudun osuus ylitti 10% vain Raaseporissa ja Lohjalla sekä yli 5% Hangossa. Muissa kunnissa Turku-Salon seudun osuus jäi alle 2%.

Työryhmän ja Lohjan kuntien osalta seudullisen liikkumisen kohdekunnat jakautuvat kahteen sekä Turku-Salon että pääkaupunkiseudun suunnissa. Turku-Salon suuntaan Turku on ensisijainen kohdekunta Kirkkonummelle ja muille kunnille ensisijainen on Salo. Pääkaupunkiseudun suuntaan Espoo on ensisijainen kohdekunta Kirkkonummelle ja Siuntiolle ja muille kunnille ensisijainen on Helsinki.

Työryhmän ja Lohjan kuntien välisen liikkumisen jakautuminen

Työryhmän ja Lohjan kuntien muodostaman alueen sisäisen liikkumisen jakautumista tarkasteltiin siten, että tunnistettiin kunkin kunnan liikkumistiedoista alueen sisäinen ensi- ja toissijainen kohdekunta.

Raasepori oli liikkumisen ensisijainen kohdekunta Hangolle, Inkoolle ja Lohjalle. Raaseporille ensisijainen kohdekunta oli Hanko. Kirkkonummi ja Siuntio olivat toistensa ensisijaiset kohdekunnat. Vastaavasti Lohja oli liikkumisen toissijainen kohdekunta Hangolle, Kirkkonummelle, Raaseporille ja Siuntiolle. Inkoon ja Lohjan toissijainen kohdekunta oli Kirkkonummi.

Edellä olevien perusteella on nähtävissä Rantarata-työryhmän ja Lohjan kuntien muodostaman alueen sisäisen liikkumisen pääsuunnat:

• Hanko – Raasepori – Lohja
• Lohja – Kirkkonummi
• Siuntio – Kirkkonummi

Inkoon osalta liikkumisen suunnat ovat länteen ja itään. Siuntion osalta liikkumisen toissijainen suunta on pohjoiseen.

Lopuksi

Liikkumistiedot antavat Rantarata-työryhmälle yleiskuvan Rantaradan suuntaisesta liikkumisesta. Tarkastelun tuloksia on hyödynnettävissä Rantarata-työryhmän työssä. Tuloksista on nähtävissä Hanko-Helsinki -ratayhteyden tarpeellisuus työryhmän kuntien liikkumisessa.